Luonnon aika
Miten luonto muuttuu?
Kuraattorit: väitöskirjatutkija Mariia Niskavaara,
amanuenssi Anne-Maria Pennonen
Luonto on kaikkialla, myös taiteessa. Tarkastelemalla menneiden aikojen taideteoksia voimme tutkia, ajattelimmeko metsää eri tavalla ennen kuin nyt. Aikana, jolloin elinpiiriämme uhkaa ilmastokatastrofi ja massasukupuutto, joudumme kääntymään kansallisten taideaarteidemme puoleen uusien kysymysten kanssa. Kuinka katsoa taidetta aikana, jolloin luonto on uhattuna ihmisen toimesta?
”Toivon vastaanottoa, joka on yhtä moninainen kuin näyttelyn sisältö. Toivon, että ihmiset innostuvat, oivaltavat, rakastuvat, liikuttuvat ja raivostuvatkin taiteen äärellä”, Niskavaara sanoo.
Mariia Niskavaara
”Toivon että uudenlainen lähestymistapa herättää huomiota. Yleensä kokoelmanäyttelyt tehdään teosten ja taiteilijoiden kronologian mukaan, Ajan kysymystä ei”
Anne-Maria Pennonen
Kansan kuvat
Miltä suomalaisuus näyttää?
Kuraattori: Intendentti Timo Huusko
Monet Ateneumin taidemuseon tunnetuimmista teoksista liittyvät 1800-luvun isänmaakäsityksen leviämiseen. Ateneumia edelsi vuonna 1846 perustetun Suomen Taideyhdistyksen toiminta. Yksi yhdistyksen päämääristä oli suomalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistaminen. Sekä yhdistyksen puheenjohtaja Fredrik Cygnaeus että sihteeri Zachris Topelius olivat fennomaaneja. Kuvataiteessa fennomaanit halusivat edistää Suomen ja sen kansan kuvaamista. Nykypäivästä katsottuna Topeliukselle ominaiset eri ihmisryhmien piirteiden määrittelyt voivat kuulostaa huvittavilta. Niillä on kuitenkin ollut kauaskantoisia seurauksia, ja ne ovat luoneet myös eriarvoisuutta.
Timo Huusko
”Toivon, että Ajan kysymys toisi Ateneumiin aivan uusia kävijöitä.”
Taiteen vallassa
Kuka käyttää valtaa?
Kuraattori: Amanuenssi Hanne Selkokari
Kokoelmamme kautta piirtyy tarina koko suomalaisen taiteen historiasta, taiteilijoista, taiteen hankkijoista ja lahjoittajista. Kansallisgalleriassa on Suomen laajin ja merkittävin taidekokoelma. Mutta miten kokoelma on kasvanut sellaiseksi kuin se on nyt? Miten ja mistä teoksia on hankittu? Millainen on museon valta, kun taidehankintoja tehdään? Entä yksittäisten ihmisten?
”Toivon yleisöltä avointa mieltä ja uutta katsetta. He tulevat näkemään tuttuja teoksia, mutta myös sellaisia, jotka ovat olleet esillä vain harvoin tai ei koskaan.”
Hanne Selkokari
Moderni elämä
Miltä nykyaika tuntuu?
Kuraattori: Erikoistutkija Anu Utriainen
Ateneumin tavaramerkki on 1800–1900-lukujen vaihteen taide. Määrällisesti kokoelman painopiste on kuitenkin uudemmassa taiteessa. Kansallisgalleriassa Ateneumin talletus- ja hoitovastuulle kuuluu kotimainen taide vuoteen 1970 saakka, joten meillä on maan suurin modernin taiteen kokoelma.
Monet Moderni elämä -teeman teokset kertovat ihmisten arjesta ja yksilön suhteesta ympäristöönsä: ilosta ja optimismista, mutta myös jatkuvien muutosten ja uudistumisen aiheuttamasta vieraantumisen kokemuksesta. Kaksijakoisuus onkin teeman ydinajatus. Se näkyy kuvataiteessa toivon ja melankolian, ylevän ja groteskin sekä kauhun ja kotoisan rinnakkaisuutena.
”Toivon, että näyttely herättää keskustelua ja kysymyksiä, joiden ääreen palataan.”
Anu Utriainen
Näyttely ja siihen liittyvät luennot
-
Näyttelyt
-
Muut tapahtumat
