Teksti: Johanna Savolainen | Kuvat: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen
Naisen katse on kuvassa totinen, mutta lempeä. Vasen käsi on sylissä, mutta oikea käsi on piilossa mustan kankaan alla eikä sitä oikeastaan edes näy.
”Luulen, että Thérèse oli napakka täti. Sellaisen mielikuvan olen saanut. Piilotetun käden arvoitus on puolestaan kiinnostanut sukuamme aina: mitä sen takana piilee? Oliko käsi vahingoittunut, vai onko musta kangas viittaus Thérèsen leskeyteen?” pohtii Stella Schauman.
Vuonna 1819 syntynyt Thérèse Schiefner oli Schaumanin isän-isän-äidin-äidin-äiti. Hänen muotokuvansa on esillä Ateneumin taidemuseon Albert Edelfelt -näyttelyssä, joka on esillä 17. syyskuuta 2023 asti.
Muotokuva on Schaumanille tuttu, vaikkei hän omista sitä. Teoksen lyijykynäluonnos oli hänen lapsuudenkotinsa seinällä. Lisäksi Schauman on perinyt Thérèselle kuuluvan rintakorun, johon huomio kiinnittyy Edelfeltin maalaamassa muotokuvassa.
”Sekä isäni että minä olemme tehneet sukututkimusta, jonka ansiosta olemme oppineet paljon Thérèsestä. Hän syntyi Tallinnassa, missä asui tuohon aikaan kuuluisia kultaseppiä. Thérèsen äidinisä oli yksi heistä. Valitettavasti tieto rintakorun tekijästä on hukkunut historian saatossa”, Schauman kertoo esitellessään perintökalleutta, joka on edelleen yhtä upeassa kunnossa kuin muotokuvassa.
Suvun tarina kietoutuu Helsingin historiaan
Thérèse Schiefner muutti Helsinkiin mentyään naimisiin böömiläisen kauppiaan Ignatz Schiefnerin kanssa. Perhe asui Senaatintorin laidalla.
”Ignatius oli aikaansaava mies, joka osallistui aktiivisesti Helsingin seuraelämään ja kaupungin kehittämiseen. Hän oli esimerkiksi mukana perustamassa Kaivopuiston nyt jo tuhoutunutta keilarataa”, Schauman kertoo.
Pariskunta sai yhden tyttären, joka puolestaan sai neljä lasta, joista kaksi eli aikuisikään. Heistä toinen peri Edelfeltin maalaaman muotokuvan ja toinen rintakorun ja näin kalleuksien tiet eriytyivät.
Rintakorulla on varmasti myös rahallista arvoa, mutta Schaumanille korun arvo piilee kuitenkin muualla.
”Meidän perheellemme suku ja sen tarinat ovat aina olleet tärkeitä. Edesmenneistä sukulaisista on kerrottu tarinoita ja sillä tavalla he ovat ikään kuin säilyneet elossa tähän päivään saakka. Koru edustaa kaikkea tätä.”
Thérèse Schiefneriä voi Ateneumin lisäksi tervehtiä myös eräässä toisessa kuuluisassa Helsinki-kohteessa, eli Hietaniemen hautausmaalla, heti kappelin vieressä.
”Thérèsen ja hänen perheensä tarinassa kiehtoo erityisesti se, miten läheisesti se on yhteydessä Helsingin kehittymiseen ja historiaan”, Schauman sanoo.
Sinua voisi kiinnostaa myös
Sisältöä ei löytynyt.