Parhaillaan Kotkan Merikeskus Vellamossa on esillä Kansallisgallerian maisema-aiheisia teoksia näyttelyssä ”Ihanuuksien ihmemaa” (22.4.2022-30.10.2022). Turun taidemuseossa on puolestaan esillä Ateneumissa laajempana versiona keväällä 2022 esitetty ja kansainvälisissäkin museoissa kiertänyt näyttely ”Moderni nainen” (10.6.-28.8.2022).
Taidemuseoiden yksi keskeinen toimintapa onkin yhteistyö muiden museoiden kanssa. Kyselytutkimusten mukaan erityisesti maamme tunnetuimmalle taidemuseolle Ateneumille on elintärkeää toimia kotimaisten museoiden ohella myös kansainvälisellä museokentällä.
Museoiden normaalia kanssakäymistä ovat tietenkin teoslainat. Me lainaamme ulkomailta omiin näyttelyihimme teoksia, mutta myös meiltä lainataan teoksia ulkomaisiin teema- ja monografianäyttelyihin. Vuosittain Kansallisgallerian kokoelmista lainataan satoja teoksia sekä kotimaahan että ulkomaille.
Olemmekin määrätietoisesti kehittäneet tapoja saada kotimaisia taiteilijoita esille ulkomaisiin taidemuseoihin. Viimeisten vuosien aikana olemme Ateneumissa panostaneet myös kotimaisten monografianäyttelyiden vientiin. Vaikka suomalaisia taiteilijoita on nähty maailmalla useissa pohjoismaista taidetta esittelevissä teemanäyttelyissä (mm. vuonna 2008 Echappées nordiques : les maîtres scandinaves & finlandais en France, 1870-1914 Lillen taidemuseossa), ovat yksittäisiä taiteilijoita esittelevät monografianäyttelyt olleet harvinaisempia.
Uudet toimintatavat tuottavat iloa ja hyötyä
Saadaksemme yhteistyöstä irti mahdollisimman paljon, olemme muuttaneet toimintatapojamme. Nyt teemme paikallisten museoiden tiimien kanssa tiivistä yhteistyötä, emme pelkästään tuota valmiita näyttelypaketteja eri maissa kiertämään.
Tämänkaltaiset näyttelyt tuottavat meille monella tapaa iloa ja hyötyä. Koska monet Ateneumin taiteilijoista ovat aikanaan matkustaneet paljon ja opiskelleet ja esittäneet taidettaan ulkomailla, on heistä tietoa usein myös näyttelyn vastaanottajamaassa. Saamme uutta tietoa, kun paikalliset taidehistorioitsijat ja kuraattorit paneutuvat oman maansa arkistoihin ja tutkivat taiteilijoidemme vastaanottoa eurooppalaisissa taidepiireissä. Lisäksi jaamme ammatillista osaamista ja työskentelytapoja monella tasolla, kun omat tiimimme tekevät yhteistyötä vastaanottavan museon tiimien kanssa. Verkostoidumme ja kasvatamme ammatillista tietoa ja taitoa vastavuoroisesti. Myös tutkimusprojekteissamme etsimme sopivat kumppanit kansainvälisesti. Tutkimusprojektit jalostuvat usein näyttelyiksi, jotka rakentuvat yhdessä kansainvälisten kontaktien ja partnerien kanssa.
Suomalaisklassikot pääsevät maailmalle
Parhaillaan Ateneumissa on meneillään hanke ”Klassikot maailmalle”. Sen puitteissa olemme neuvottelemassa useiden kotimaisten 1800-luvun lopun merkittävien taiteilijoiden näyttelyistä maailman parhaiden taidemuseoiden kanssa. Hankkeen saavutuksista on hyvä esimerkki parhaillaan Pariisissa Petit palais’ssa nähtävillä oleva Albert Edelfeltin näyttely (Albert Edelfelt; lumières de Finlande 10.3.-10.7.2022).
Toki aiemminkin Pariisissa ja muualla Euroopassa ja Pohjoismaissa on nähty suomalaisten klassikoiden näyttelyitä, kuten Helene Schjerfbeck Hampurissa ja Pariisissa vuonna 2007 ja myöhemmin 2014 Frankfurtissa. Akseli Gallen-Kallela esittäytyi ensimmäistä kerta retrospektiivisessä näyttelyssä Musée d’Orsay’ssa vuonna 2012.
Toivomme kuitenkin voivamme hankkeemme kautta vahvistaa yleisemmin suomalaisen taiteen tunnettuutta ja kiinnostavuutta maailmalla. Toivomme vahvistavamme myös taidehistoriallista tietoutta maamme taiteesta. Järjestämme jo näyttelyn suunnitteluvaiheessa yhteisiä seminaareja, joissa jaamme tietoa taiteilijasta laajemmin puolin ja toisin.
Alla oleva tilasto kertoo Ateneumin ulkomaisen ja kotimaisen näyttelytuotannon laajuudesta.
Albert Edelfeltiä ja muita suomalaistaiteilijoita ihaillaan jälleen Pariisissa
Ateneumin yhteistyönä Petit palais’n kanssa tuottama Albert Edelfelt –näyttely on ensimmäinen monografianäyttely suomalaistaiteilijasta, jonka elinaikanaan katsottiin kuuluvan pariisilaiseen taide-eliittiin. Näyttelyn ranskalainen kuraattori Anne-Charlotte Cathelineau (Ateneumin puolelta kuratoinnista ovat vastanneet FT Anne-Maria Pennonen ja FT Hanne Selkokari) kirjoittaakin näyttelyluettelon artikkelissa Edelfeltin aikanaan saamasta vastaanotosta Pariisissa. Artikkelissa Cathelineau lainaa lukuisia aikalaiskriitikoita. Philippe Burty kirjoitti Edelfeltin läpimurtoteoksesta Pariisin salongissa L’Art-aikakauslehdessä muun muassa seuraavaa: “Lapsen ruumissaatto on todellisen tunteen, ihmisolentojen havainnoinnin, sommittelun ja tekniikan näkökulmasta katsottuna täysin omaa luokkaansa vuoden 1880 Salongin teosten joukossa.” [1]
Yhtä ylistävää ja todella laajamittaista, on ranskalaismedian huomio nyt esillä olevasta näyttelystä.
L’Humanité kirjoittaa (22.3.2022) Edelfeltistä otsikolla: ”Albert Edelfelt, Dandy, joka tuli kylmyydestä” (”Albert Edelfelt, Le dandy qui venait du froid”). Toimittaja Marie-José Sirach jatkaa kiittävään sävyyn: ”Edelfelt oli maisemamaalari, joka osasi tallentaa pohjoisen väripaletin maalasi hän sitten Helsinkiä kuten teoksessa Talvimaisema Kaivopuistosta (1892), tai japonistisessa maalauksessaan Kaukolanharju auringonlaskun aikaan (1889-1890). Tämä ensimmäinen pariisilainen monografia antaa mahdollisuuden löytää eri puolet taiteilijasta, jonka Suomi asettaa yhdeksi maansa merkittävimmäksi niin visuaalisesti kuin poliittisestikin.”
Le Figaron toimittaja Eric Bierty kirjoittaa 11.3.2022: ”Hieno suomalainen taide tekee välipysähdyksen Pariisissa, nyt maaliskuussa, useampi museo ehdottaa pohjoismaisen taiteen löytöjä. Petit palais’ssa taidemaalari Albert Edelfelt häikäisee valovoimaisilla maisemillaan.”
Viikoittain ilmestyvässä Valeurs Actuelles -lehdessä toimittaja Léopoldine Frèrejacques kirjoittaa (7-13.4.2022): ”Suomalainen sinfonia: pohjoinen tuuli puhaltaa Ranskassa. Albert Edelfelt ja Akseli Gallen-Kallela, suomalaisen taiteen kunniakkaimmat taiteilijat ovat vierailulla Pariisissa, onnellisen näyttelykauden aika.”
Samaan aikaan Edelfelt-näyttelyn kanssa Pariisissa on esillä yksityisessä Jacquemart-André -museossa Suomessa asuvan taidehistorioitsija Laura Gutmannin kuratoima Akseli Gallen-Kallelan näyttely ja Château des Maisons’issa hieman Pariisin ulkopuolella näyttely ”1882, pohjoismainen kesä Château de Maisons’issa” (”1882, un été nordique au château de Maisons”). Viimeksi mainittu tuo esiin suomalaiset taiteilijat Adolf von Beckerin, Gunnar Berndtsonin ja Albert Edelfeltin, jotka maalasivat linnassa kesällä 1882 silloisen omistajan, Wilhelm Tilman Grommén, kutsumina. Molempiin näyttelyihin Ateneum on lainannut teoksia.
Edelfelt, Ateneum ja Kansallisgalleria ovatkin näkyneet nyt liki sadassa eri mediassa!
Tällainen huomio kansainvälisessä mediassa on mahdollista vain viemällä teokset nähtäväksi miljoonakaupunkiin. Näyttely on myös kävijöiden määrässä laskettuna huippumenestys. Alun perin kävijöitä tavoiteltiin näyttelyyn 60 000. Nyt, kun näyttelyn loppumiseen on vielä kymmenisen päivää, vierailijoita on ollut jo yli 120 000.
Vielä on siis mahdollista vierailla edellä mainituissa näyttelyissä ja ihailla suomalaista taidetta myös ulkomailla – ja hienoissa suomalaisissa kesäkaupungeissa.
Hyvää kesää!
[1] Anne-Charlotte Cathelineau, “Albert Edelfelt et la critique d’art française. Le plus parisien des Finlandais et le plus finlandais des Parisiens”; (”Albert Edelfelt ja ranskalainen taidekritiikki, Suomalaisista pariisilaisin ja pariisilaisista suomalaisin”), Näyttelykatalogi, Albert Edelfelt (1854-1905), Lumières de Finlande
