Kansallisgalleriaan kuuluva Ateneumin taidemuseo on saanut kokoelmaansa yksityiseltä lahjoittajalta taidemaalari Joseph Alasen (1885–1920) kolme Kalevala-aiheista temperamaalausta. Ennen lahjoitusta Kansallisgallerian kokoelmaan kuului vain yksi Alasen teos. Teokset tulevat esille Suomen taiteen tarina -kokoelmanäyttelyn Kalevala-saliin Kalevalan päivänä 28. helmikuuta 2018.
”Olemme erittäin kiitollisia Joseph Alasen teosten lahjoituksesta. Kansallisgallerian kokoelmaa on aina rakennettu yhdessä yksityisten lahjoittajien kanssa ja sama pätee tänäkin päivänä. Alasen teokset tuovat kaivatun lisän Suomen taiteen tarinan Kalevala-osuuteen”, sanoo museonjohtaja Susanna Pettersson.
”Perheellämme on ollut ilo ja etuoikeus elää sukuumme kuuluneen Joseph Alasen teosten kanssa. Teokset ovat kuitenkin kulttuurihistorialliselta arvoltaan ja kuvastoltaan niin merkittäviä, että koemme niiden kuuluvan koko Suomen kansalle. Alanen eli suurimman osan elämästään Venäjän keisarikunnan alaisessa Suomessa. Suomalaismielisenä taiteilijana hän olisi varmasti itsekin ollut mielissään siitä, että teokset lahjoitetaan Kansallisgallerialle ja Suomen kansalle”, kertoo lahjoittajasuvun edustaja Anna Wartiovaara.
Lahjoitetut maalaukset ovat Sammon puolustus (1910–1912), Sotka ja taivaankappaleita (1919–1920) sekä Lemminkäinen ja karjapaimen (1919–1920). Näistä kaksi jälkimmäistä ovat esillä Suomen taiteen tarina -näyttelyssä 28. helmikuuta alkaen. Teokset liitetään kokoelmaan nimellä Maine Wartiovaaran os. Alanen kokoelma.
Joseph Alanen maalasi melkein aina temperaväreillä pohjustamattomalle pellavakankaalle. Hän käytti varjotonta maalaustapaa, jossa syvyysvaikutelma luotiin väreillä. Alanen oli uransa alusta alkaen kiinnostunut Kalevala-aiheista ja hänen päämääränään oli koko Kalevalan kuvaaminen runo runolta.
Viivalla ja koristeellisuudella on suuri merkitys Alasen Kalevala-aiheisessa taiteessa. Vesi, ilma, pilvet ja avaruus ovat pitkälti tyyliteltyjä ja kasvillisuus dekoratiivista. Maalauksissa kuvatut henkilöt voidaan usein tunnistaa vain runon sisällön perusteella. Myöhemmän vaiheen teoksissa näkyy erityisesti jugend-tyylin vaikutus. Kalevalalaisuuden merkkeinä säilyvät joutsenet, liljat ja Tuonelan musta virta.
Muita Suomen taiteen tarina -näyttelyn Kalevala-salissa esillä olevia teoksia ovat muun muassa Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru (1891), Lemminkäisen äiti (1897) ja Kullervon kirous (1899), Robert Wilhelm Ekmanin Ilmatar (1860) sekä Heikki W. Virolaisen veistokset Marjatta (1965) ja Ilman Impi (1970).
Kuva: Joseph Alanen: Lemminkäinen ja karjapaimen, 1919–1920. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Wartiovaara os. Alanen. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen