Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa, 1887. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa, 1887. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Ateneum tuottaa Edelfelt-näyttelyn Pariisiin ja Gallen-Kallela-näyttelyn Moskovaan

Kaksi Suomen taiteen kultakauden tunnetuimpiin kuuluvaa taiteilijaa esittäytyvät Ateneumin taidemuseon tuottamissa kansainvälisissä näyttelyissä vuonna 2022. Albert Edelfelt -näyttely nähdään Pariisin Petit Palais’ssa 10.3.–10.7.2022. Akseli Gallen-Kallela -näyttely nähdään Moskovan Tretjakovin galleriassa 15.4.–14.8.2022.

”Olemme iloisia saadessamme Albert Edelfeltin ja Akseli Gallen-Kallelan retrospektiiviset näyttelyt maailman johtavien taidekaupunkien merkittäviin museoihin. Näyttelyiden toteutuminen on pitkän yhteistyön tulosta: sekä Petit Palais että Tretjakovin galleria ovat olleet kumppaneitamme monissa Ateneumissa viime vuosina nähdyissä näyttelyissä. Teemme määrätietoista työtä suomalaisten taiteilijoiden tunnetuksi tekemiseksi ulkomailla, josta yksi aikaisempi esimerkki on Lontoon Royal Academyssä vuonna 2019 nähty Helene Schjerfbeck -näyttely”, kertoo Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari.

Vientinäyttelyiden toteutumista on tukenut Jane ja Aatos Erkon säätiö.

Albert Edelfelt, Petit Palais, Pariisi 10.3.–10.7.2022

Albert Edelfeltin (1854–1905) retrospektiivi jatkaa Petit Palais’ssa nähtyjen pohjoismaisten taiteilijoiden näyttelyiden sarjaa. Kyseessä on Edelfeltin ensimmäinen yksityisnäyttely Pariisissa ja se esittelee suomalaistaiteilijan ranskalaiselle yleisölle. Näyttely tarkastelee Edelfeltin koko uraa ja erityisesti hänen merkitystään kansainvälisenä vaikuttajana. Taiteilija toimi tienraivaajana sekä yhteyksien luojana myöhemmille suomalaistaiteilijoille Pariisissa. Edelfeltillä oli myös merkittävä rooli Pariisin maailmannäyttelyissä vuosina 1889 ja 1900.

Esille saadaan teoksia Kansallisgallerian / Ateneumin taidemuseon kokoelmista sekä ranskalaisten ja pohjoismaisten museoiden kokoelmista. Lisäksi nähdään teoksia julkisista ja yksityisistä kokoelmista Suomesta ja ulkomailta. Yhteensä esillä on noin 110 teosta. Näyttelyyn matkustavat muun muassa teokset Kuningatar Blanka (1877), Lapsen ruumissaatto (1879), Leikkiviä poikia rannalla (1884), Pariisin Luxembourgin puistossa (1887) sekä Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (1887).

Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin amanuenssit Anne-Maria Pennonen ja Hanne Selkokari sekä Petit Palais’n Anne-Charlotte Cathelineau.

Siirry Petit Palais’n sivuille (ranskaksi)

Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla, 1884. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Ahlström. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla, 1884. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Ahlström. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Akseli Gallen-Kallela, Tretjakovin galleria, Moskova 15.4.–14.8.2022

Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) retrospektiivinen näyttely on ensimmäinen taiteilijan koko tuotannon esittely Venäjällä. Näyttely kattaa Gallen-Kallelan uran koko kaaren naturalismista symbolismiin, ikonisista maisemamaalauksista suuriin Kalevala-aiheisiin ja siirtymiseen syntetistiseen maalaustapaan.

Gallen-Kallela oli ennakkoluuloton kokeilija ja etsijä, joka kehitti muun muassa taidegrafiikan tekniikoita yhtenä ensimmäisistä taiteilijoista Suomessa. Yksi keskeinen teema ovat Gallen-Kallelan kansainväliset verkostot ja matkat, joiden inspiroimana hänen taiteensa sai jälleen uuden suunnan. Afrikan-vuosina jo muutamaa vuotta aiemmin idullaan ollut murros puhkesi värikylläiseksi ekspressionismiksi, ja näistä teoksista kootaan Tretjakovin galleriaan näyttävä kokonaisuus. Gallen-Kallelan yhteydet sekä eurooppalaisiin että venäläisiin taiteilijoihin ovat näyttelyn yksi painopiste.

Näyttelyyn matkustavat muun muassa Kansallisgallerian / Ateneumin taidemuseon kokoelmiin kuuluvat teokset Aino-taru, triptyykki (1891, Kullervon kirous (1899), Lemminkäisen äiti (1897) sekä Poika ja varis (1884). Näyttelyssä nähdään lisäksi taiteilijan keskeisiä teoksia muista merkittävistä suomalaisista kokoelmista sekä yksityisiltä henkilöiltä. Yhteensä esillä on noin 120 teosta.

Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen ja Tretjakovin gallerian kuraattori Tatjana Karpova, joka on perehtynyt eurooppalaiseen taiteeseen. Sisällön suunnitteluun ovat osallistuneet myös Ateneumin taidemuseon ja Tretjakovin gallerian johtajat Marja Sakari ja Zelfira Tregulova sekä Ateneumin intendentti Timo Huusko.

Siirry Tretjakovin gallerian sivuille (venäjäksi)

Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1897. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1897. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen

Näyttelyihin lähtevät teokset eivät ole enää esillä Ateneumissa

Tässä tiedotteessa mainittuja teoksia valmistellaan lainaan lähtöä varten, jonka vuoksi teokset ovat poistuneet Suomen taiteen tarina -kokoelmanäyttelyn ripustuksesta. Ajankohta näyttelyiden toteuttamiselle on otollinen, sillä Ateneum suljetaan ilmanvaihtoremontin vuoksi yleisöltä noin kahdeksan kuukauden ajaksi 28.3.2022 alkaen. Remontin jälkeen Ateneumissa avautuu täysin uudistettu kokoelmanäyttely alkuvuodesta 2023, jolloin teokset ovat aikaisintaan uudelleen esillä.

Ateneumin kokoelmien taideteoksiin voi tutustua verkossa: