Taidekokoelmamme

Runsas Kokoelma

Ateneumin taidemuseossa on Suomen suurin kokoelma maalauksia ja veistoksia. Yhteensä kokoelmaan kuuluu yli 4 300 maalausta ja yli 750 veistosta. Ateneumin taidemuseon kokoelmat esittelevät Suomen taiteen kehitystä aina 1700-luvun rokokoomuotokuvista 1900-luvun kokeellisiin virtauksiin asti. Ateneumin edustava kansainvälisen taiteen kokoelma sisältää yhteensä yli 650 teosta.

Ateneumin kokoelman varhaisimpia maalaustaiteen esimerkkejä ovat romantiikan ajan muotokuvat, Düsseldorfin koulukunnan maisemat, 1800–1900-luvun vaihteen pariisilaisvaikutteet, realismin alku, symbolismi ja kultakauden taiteen hienoimmat maalaukset. Nämä suuntaukset johdattelevat 1900-luvun alkuun, jolloin taiteemme ilmaisullinen kenttä laajeni. Suomalainen ekspressionismi, impressionismi, kubismi ja surrealismi heijastelevat kansainvälisiä vaikutuksia. Ateneumin kokoelmassa on teoksia vielä 1960-luvulla uransa aloittaneilta taiteilijoilta, ja kokoelman tuoreimmat teokset ovatkin aivan viime vuosilta.

Ateneumin taidemuseolla on myös maamme laajin ja kattavin kokoelma suomalaista taidegrafiikkaa aina 1800-luvun lopulta tähän päivään saakka. Lisäksi Ateneumin kokoelmaan kuuluu edustava valikoima pohjoismaista ja eurooppalaista grafiikkaa. Suurimman erillisen kokoelman muodostavat japanilaiset puupiirrokset.

Laaja piirustusten, piirustusluonnosten, akvarellien ja luonnoskirjojen kokoelma kattaa edustavasti Suomen taiteen historian tähän päivään saakka. Tällä kokoelman osalla onkin erittäin suuri merkitys suomalaisen taiteentutkimuksen kannalta. Satojen luonnoskirjojen kokoelma sisältää taiteen tutkimuksen kannalta oleellisen tärkeää materiaalia, joka kertoo esimerkiksi taiteilijoiden työskentelytavoista.

Teokset matkoilla

Ateneumin taidemuseon kokoelman teokset matkustavat ahkerasti. Ateneumin kokoelmasta lainataan vuosittain noin 300–600 teosta eri näyttelyihin. Suuri osa lainoista suuntautuu näyttelyihin Suomessa, mutta joka vuosi kymmeniä teoksia lainataan näyttelyihin myös ulkomaille. Ateneum on osa Kansallisgalleriaa, jonka yksi perustehtävistä on saattaa rakastettuja klassikkoteoksia yleisön nähtäville myös muihin museoihin.

Lue lisää teosten lainaamisesta Kansallisgallerian sivuilta

kokoelma Kasvaa

Uusimpia lisäyksiä kokoelmaan

Ateneumin taidemuseon kokoelma karttuu vuosittain joko museon omina ostoina tai sen saamina lahjoituksina. Museon tekemät hankinnat täydentävät jo olemassa olevaa kokonaisuutta tai vahvistavat kokoelmaa tiettyjen ajanjaksojen osalta. Tarkoitus on myös tuoda uusia näkökulmia jo tunnettujen taiteilijoiden tuotannosta saatuun kuvaan.

Viime vuosina hankintojen painopisteinä ovat olleet muun muassa taiteilijanaisten teosten lisääminen ja 1900-luvun suomalaista kaupunkielämää kuvaavien teosten hankkiminen. Hankintoja tehdään myös tulevia erikoisnäyttelyitä ajatellen.

Karin ja Åke Hellmanin lahjoituskokoelma

Lahjoitettu 2019

Ateneumin taidemuseo sai vuonna 2019 merkittävän kokoelmalahjoituksen taiteilijapari Karin ja Åke Hellmanin perikunnalta. Lahjoituksessa on mukana yhteensä 35 teosta, joihin kuuluu 25 öljyvärimaalausta Åke Hellmanilta ja kymmenen teosta Karin Hellmanilta. Lisäksi lahjoitus sisältää Åke Hellmanilta 29 luonnoskirjaa ja noin sata piirustusta vuosilta 1939–1944, jolloin hän toimi lääkintämiehenä talvi- ja jatkosodassa.

Lahjoituskokoelman teokset kattavat noin viidenkymmenen vuoden ajanjakson 1950-luvulta 2000-luvun alkuun.

Katso kaikki Hellmanien teokset Ateneumin kokoelmassa

Helmi Biese: Villingin kallioita, 1890-luku

Lahjoitettu 2020

Helmi Biesen taiteellista tuotantoa leimaavat suurimuotoiset ja kunnianhimoiset maisemat. Villingin kallioita -teos edustaa juuri tätä suurikokoista maisemamaalaustatyyppiä, jotka on määritelty kuuluviksi symbolistiseen vaiheeseen hänen tuotannossaan. Ateneumin kokoelmassa on vain kolme Biesen maalausta ja yksi omakuva (piirros).

Lintuperspektiivistä kuvattu Näköala Pyynikiltä on hankittu kokoelmaan välittömästi sen valmistumisvuonna 1900. Teoksen sanotaan edustavan Biesen kansallista vaihetta. Talvinen järvimaisema ja kesäinen Villingin kallioita -teos muodostavat yhdessä hienon teosparin. Villingin saari Helsingin edustalla oli Bieselle tuttu maalauspaikka, sillä perheellä oli siellä kesähuvila.

Villingin kallioita saatiin Ateneumin kokoelmaan lahjana Botho Simolinin perikunnalta kesällä 2020.

Werner Holmberg: Poppelikuja, 1856

Hankittu 2018

Werner Holmberg kiinnostui luonnon tutkimisesta opiskellessaan maisemamaalausta Düsseldorfissa. Maalaus- ja vaellusretkillään hän vieraili Erkrathin kaupungissa ja sen ympäristössä sekä lähellä sijaitsevassa Neandertalin laaksossa. Siellä hän piirsi ja maalasi kalkkikivimuodostelmia, pyökkimetsiä sekä poppeleita.

Ateneumiin hankittu teos on alkuaan kuulunut Holmbergin norjalaissyntyiselle opettajalle Hans Gudelle. Teos täydentää Kansallisgallerian Holmberg-kokoelmaa, joka sisältää useita luonnoksia Poppelikuja-teoksista.

Maalauksesta tunnetaan kolme eri versiota. Toinen vuonna 1856 maalatuista teoksista myytiin varhain Saksaan eikä sen nykyistä olinpaikkaa tunneta. Vuotta myöhemmin valmistunut suurikokoinen maalaus kuuluu Emil Aaltosen museon kokoelmiin Tampereella.

Suomen taiteen tarina -lyhytelokuvat

Suomen taiteen tarina -lyhytelokuvat näyttävät tutut klassikot uudessa valossa. Elokuvissa kamera poimii teoksen pinnasta yksityiskohtia, joita silmä ei muuten näkisi. Tutustakin teoksesta paljastuu näin uusia puolia: siveltimenvetoja, tehostevärejä ja yllättäviä yksityiskohtia. Elokuvia on yhteensä 13.

Elokuvien esittäminen on sallittua ei-kaupallisissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa.

Klikkaa alla olevan videon oikeassa yläkulmassa olevaa kuvaketta, niin saat esiin kaikki elokuvat.

Taiteen kanssa et ole yksin

Apu-lehti ja Ateneum ovat valinneet yhdessä 11 tunnettua taideteosta, joiden kanssa ei tarvitse olla yksin. Kimmo Ohtonen kuljettaa katsojat teosten äärelle. Matkalla hän kohtaa kiinnostavia ihmisiä, jotka kertovat itselleen tärkeistä teoksista ja kokemuksistaan yksinäisyydestä. Teoksiin voi tutustua myös sivustolla kansallisgalleria.fi.

Tutustu kierrokseen Apu-lehden sivuilla