Taiteilijoiden omakuvakuvia ripustettuna tiheästi seinälle.
Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Taidekokoelmamme

Ateneumin taidemuseossa on maan vanhin ja laajin taidekokoelma. Se kertoo paitsi Suomen taiteen tarinan, myös suomalaisen taidekentän rakentumisesta.

Runsas Kokoelma

Ateneumin taidemuseossa on Suomen suurin kokoelma maalauksia ja veistoksia. Yhteensä kokoelmaan kuuluu yli 4 300 maalausta ja yli 750 veistosta. Ateneumin taidemuseon kokoelmat esittelevät Suomen taiteen kehitystä aina 1700-luvun rokokoomuotokuvista 1900-luvun kokeellisiin virtauksiin asti. Ateneumin edustava kansainvälisen taiteen kokoelma sisältää yhteensä yli 650 teosta.

Ateneumin kokoelman varhaisimpia maalaustaiteen esimerkkejä ovat romantiikan ajan muotokuvat, Düsseldorfin koulukunnan maisemat, 1800–1900-luvun vaihteen pariisilaisvaikutteet, realismin alku, symbolismi ja kultakauden taiteen hienoimmat maalaukset. Nämä suuntaukset johdattelevat 1900-luvun alkuun, jolloin taiteemme ilmaisullinen kenttä laajeni. Suomalainen ekspressionismi, impressionismi, kubismi ja surrealismi heijastelevat kansainvälisiä vaikutuksia. Ateneumin kokoelmassa on teoksia vielä 1960-luvulla uransa aloittaneilta taiteilijoilta, ja kokoelman tuoreimmat teokset ovatkin aivan viime vuosilta.

Ateneumin taidemuseolla on myös maamme laajin ja kattavin kokoelma suomalaista taidegrafiikkaa aina 1800-luvun lopulta tähän päivään saakka. Lisäksi Ateneumin kokoelmaan kuuluu edustava valikoima pohjoismaista ja eurooppalaista grafiikkaa. Suurimman erillisen kokoelman muodostavat japanilaiset puupiirrokset.

Laaja piirustusten, piirustusluonnosten, akvarellien ja luonnoskirjojen kokoelma kattaa edustavasti Suomen taiteen historian tähän päivään saakka. Tällä kokoelman osalla onkin erittäin suuri merkitys suomalaisen taiteentutkimuksen kannalta. Satojen luonnoskirjojen kokoelma sisältää taiteen tutkimuksen kannalta oleellisen tärkeää materiaalia, joka kertoo esimerkiksi taiteilijoiden työskentelytavoista.

Tutustu koko taidekokoelmaan

Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseoiden kokoelmateoksiin voi tutustua Kansallisgallerian verkkosivuilla. Voit hakea teoksia teosnimellä, vuosiluvulla, taiteilijan nimellä tai vaikka aihepiirillä. Tekijänoikeusvapaita teoskuvia on mahdollista ladata suoraan sivustolta.

Kansallisgallerian kokoelmahaku

Teokset matkoilla

Ateneumin taidemuseon kokoelman teokset matkustavat ahkerasti. Ateneumin kokoelmasta lainataan vuosittain noin 300–600 teosta eri näyttelyihin. Suuri osa lainoista suuntautuu näyttelyihin Suomessa, mutta joka vuosi kymmeniä teoksia lainataan näyttelyihin myös ulkomaille. Ateneum on osa Kansallisgalleriaa, jonka yksi perustehtävistä on saattaa rakastettuja klassikkoteoksia yleisön nähtäville myös muihin museoihin.

Lue lisää teosten lainaamisesta Kansallisgallerian sivuilta

kokoelma Kasvaa

Uusimpia lisäyksiä kokoelmaan

Ateneumin taidemuseon kokoelma karttuu vuosittain joko museon omina ostoina tai sen saamina lahjoituksina. Museon tekemät hankinnat täydentävät jo olemassa olevaa kokonaisuutta tai vahvistavat kokoelmaa tiettyjen ajanjaksojen osalta. Tarkoitus on myös tuoda uusia näkökulmia jo tunnettujen taiteilijoiden tuotannosta saatuun kuvaan.

Viime vuosina hankintojen painopisteinä ovat olleet muun muassa taiteilijanaisten teosten lisääminen ja 1900-luvun suomalaista kaupunkielämää kuvaavien teosten hankkiminen. Hankintoja tehdään myös tulevia erikoisnäyttelyitä ajatellen.

Lahjoitukset Väinö Kunnaksen tyttäreltä

Lahjoitettu 2021

Kansallisgalleria on saanut vuonna 2021 kolme Väinö Kunnaksen öljymaalausta lahjoituksena taiteilijan tyttäreltä.

Ukkosta ja kuumuutta vuodelta 1925 on yksi merkittävimmistä Kunnaksen varhaisista kaupunkikuvista. Se edustaa Tulenkantajille ominaista kaupunkiromantiikkaa ja rohkeaa Kunnakselle tyypillistä värinkäyttöä.

Nuohooja on epätavallinen maalaus siinä mielessä, että siinä on kuvattu työväenluokkainen kaupunkielämän edustaja. Hänet nähdään kiinnostavasti energisenä ja häpeämättömänä.

Omakuva hattu päässä puolestaan esittää taiteilijan itsensä huolettoman boheemina, vaikkakin tyyliteltynä kaupunkityyppinä. Kaikille teoksille on ominaista vahvoilla väririnnastuksilla aikaansaatu tehovaikutelma.

Katso kaikki Väinö Kunnaksen teokset Ateneumin kokoelmassa

Mikko Oinonen: Torikuva Pariisista, 1908

Lahjoitettu 2021

Mikko Oinosen Torikuva Pariisista (1908) on tunnettu maalaus Suomen varhaisen värimodernismin kaudelta. Sen maalannut Mikko Oinonen vietti tuolloin aikaansa Pariisissa ja opiskeli Académie Julianissa helsinkiläisen liikemiehen Uno Staudingerin tuella.

Oinonen on ikuistanut teokseen itsensä sekä toverinsa Yrjö Ollilan. Oinonen näkyy kuvassa toisena oikealla piippu suussa, vierellään saksalainen estetiikan opiskelija, ja Ollila seisoo piippu kädessä kuvan edessä toisena vasemmalla. Sekä Oinonen että Ollila näkivät tuolloin muun ohella Pariisin syyssalongin ja siellä esitellyn Suomen-osaston syksyllä 1908. Oinosen tuotantoa leimaa tässä vaiheessa vielä tummasävyisempi raskas massoittelu. Toisen, vuosien 1911-1912 aikana tehdyn Pariisin-matkansa jälkeen hän siirtyi kevyempään ja valoisampaan ilmaisuun Renoirin hengessä. Sekä Oinonen että Ollila liittyivät 1912 perustettuun Septem-ryhmään, joka piti johtotähtenään ranskalaisen impressionismin ja neoimpressionismin ihanteita.

Tässä esitelty Oinosen teos on kuulunut alkuaan Keirknerin kokoelmaan, josta se päätyi Wulffin kokoelmaan.

Mikko Oinonen: Torikuva Pariisista (1908). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Elga Sesemann: Pulloasetelma, 1945

Hankittu 2022

Kuvassa on erivärisiä kankaita, joiden päällä on kaksi turkoosin väristä lasipulloa kumollaan.
Elga Sesemann: Pulloasetelma (1945). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Elga Sesemannin öljyvärimaalaus Pulloasetelma edustaa tunnelmaltaan ja väreiltään hyvin taiteilijan varhaistuotantoa 1940-luvulta. Asetelma on maalattu paksuilla ja voimakkailla siveltimenvedoilla ekspressionistiseen tyyliin. Taiteilija on kuvannut muistakin teoksistaan tutut lasipullot kumollaan, mikä luo teokseen jännittyneen tunnelman. Teos on todennäköisesti ollut esillä Sesemannin ensimmäisessä yksityisnäyttelyssä, jonka hän piti keväällä 1945 Taidesalongissa Helsingissä. Asetelma täydentää hienosti Ateneumin Sesemann-teosten kokonaisuutta ja liittyy kiinteästi ajankohtaisiin näyttelyhankkeisiin.

Hilda Flodin: Voimistelija, 1904

Hankittu 2022

Kuvassa on veistos, jossa alaston naishahmo poseeraa oikea käsi nostettuna olalle niin että sormenpäät koskettavat olkapäätä.
Hilda Flodin: Voimistelija (1904). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Hilda Flodin (1877-1958) oli Pariisissa kuvanveistäjä Auguste Rodinin oppilaana ja assistenttina. Rodinin mallina oli tuolloin walesilainen taidemaalari Gwen (Gwendolen) John (1876-1936), jonka kanssa Flodin ystävystyi. FT Liisa Lindgrenin mukaan tämä pronssiveistos kuvaa Gwen Johnia. Tähän saakka Ateneumin kokoelmissa on ollut ainoastaan yksi Flodin veistos, Ajatteleva ukko (Ajattelija) vuodelta 1901. Näin ollen hankittu teos on tärkeä täydennys taiteilijalle hyvin keskeiseltä aikakaudelta.

SYVENNY Kokoelman teoksiin

Ateneumin taideteokset ovat aina ulottuvillasi! Voit syventyä yksittäisiin teoksiin verkossa muun muassa lyhytelokuvien sekä viittomakielisten ja kuvailutulkattujen esittelyiden avulla.

Suomen taiteen tarina -lyhytelokuvat

Suomen taiteen tarina -lyhytelokuvat näyttävät tutut klassikot uudessa valossa. Elokuvissa kamera poimii teoksen pinnasta yksityiskohtia, joita silmä ei muuten näkisi. Tutustakin teoksesta paljastuu näin uusia puolia: siveltimenvetoja, tehostevärejä ja yllättäviä yksityiskohtia. Elokuvia on yhteensä 13.

Elokuvien esittäminen on sallittua ei-kaupallisissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa ja palvelutaloissa.

Klikkaa alla olevan videon oikeassa yläkulmassa olevaa kuvaketta, niin saat esiin kaikki elokuvat.

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Suomen taiteen tarina -lyhytelokuvat

Taiteen kanssa et ole yksin

Apu-lehti ja Ateneum ovat valinneet yhdessä 11 tunnettua taideteosta, joiden kanssa ei tarvitse olla yksin. Kimmo Ohtonen kuljettaa katsojat teosten äärelle. Matkalla hän kohtaa kiinnostavia ihmisiä, jotka kertovat itselleen tärkeistä teoksista ja kokemuksistaan yksinäisyydestä. Teoksiin voi tutustua myös sivustolla kansallisgalleria.fi.

Tutustu kierrokseen Apu-lehden sivuilla

Kuvailutulkatut teokset

Taideteoksen kuvailutulkkaus on teoksen sanallistamista, ja esittelyt suunnitellaan erityisesti näkövammaisille. 

Kuuntele teosten kuvailutulkkaukset

Viittomakieliset teosesittelyt

Rap-artisti Signmark esittelee viittomakielellä kaksi Ateneumin kokoelman klassikkoteosta. Lisäksi viittomakielinen opas esittelee viisi Ateneumin kokoelman merkkiteosta. 

Katso teosesittelyt