Ateneumin maskottina toimiva oranssi pehmolelukissa kiipeää Ateneumin portaita.
Ateneumin lattia on kalkkikiveä, josta voi löytää miljoonia vuosia vanhoja oikosarvien fossiileja.

Skissi-kissan kierros

Pienten, noin 4-7-vuotiaiden museovieraiden kanssa kokoelmanäyttelyyn voi tutustua Ateneumin oman maskotin, Skissi-kissan, seurassa.

Lähde löytöretkelle taiteen maailmaan Skissin kanssa


Ateneumin käytävillä kuuluu joskus aamuisin ihan hiljaista hyrinää. Museoon on ilmestynyt Skissi-kissa! Salivalvoja uskoo, että Skissi on taiteilija Ville Vallgrenin kissatalon jälkeläisiä. Kuuluisa kuvanveistäjä rakensi todellakin Pariisissa takapihalleen pienen kolmikerroksisen talon naapuruston kissoille. 

Kierros on hyvä aloittaa pääsalista (sali 13 toisessa kerroksessa). Matkalla voit silmäillä portaiden kivikautisia fossiileja ja koristeellista arkkitehtuuria. Ensimmäisestä kerroksesta voit napata mukaasi myös paperisen esitteen Skissi-kierroksesta.

Ville Vallgren: Kaiku, 1887. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Sali 13 • Ville Vallgren: KAIKU, 1887

Katsellaan aluksi ympärillemme isossa salissa.
Löydätkö salin keskeltä marmoriveistoksen?
Kuunnellaan hetki ympäristön ääniä, kuten teoksen lapsi.
Mitä kuulet? Kaikuuko?
Kuvanveistäjä Ville Vallgren veisti
Kaiku-teoksen marmoriin yli sata vuotta sitten.
Vallgren piti paljon kissoista –
hän jopa rakensi Pariisissa pihalleen
pienen kerrostalon kissoille, voitteko uskoa!

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1903. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Ahlström. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Sali 13 • Hugo Simberg:
HAAVOITTUNUT ENKELI, 1903

Monissa suuren salin teoksissa on kuvattu lapsia.
Tässä lapset ovat jo aika isoja.
Yhdellä heistä on siivet.
Mitähän on tapahtunut?
Minne lapset ovat menossa?

Akseli Gallen-Kallela: Kullervon kirous, 1899. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen

Sali 16 • Akseli Gallen-Kallela:
KULLERVON KIROUS, 1899

Nuori mies näyttää hurjistuneelta.
Kalevalan tarina kertoo, kuinka
paha emäntä leipoi leivän sisään kiven,
ja Kullervolle tärkeä puukko katkesi.
Miltäköhän Kullervosta tuntui?
Löydätkö maalauksesta leivän? Entä eläimiä?
Sanotaan, että koira on ihmisen paras ystävä,
mutta minun mielestäni kissakin voi olla!
Miltä näytät, jos sinusta tuntuu samalta kuin Kullervosta?

Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa, 1887. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Sali 17 • Albert Edelfelt: PARIISIN
LUXEMBOURGIN PUISTOSSA, 1887

Suuressa teoksessa tapahtuu paljon.
Näin leikkivät lapset Pariisissa kauan sitten.
Näetkö tuttuja leikkejä?
Millainen sää on? Onko lämmintä vai viileää?
Mitä, jos olisit itse tässä aurinkoisessa puistossa?
Mitä tekisit?

Hugo Simberg: Omakuva, 1907. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Sali 6 • Hugo Simberg: OMAKUVA, 1907

Onpa seinällä paljon taiteilijoiden kuvia!
Yhdellä on valkoinen työtakki, myssy päässä
ja komea parta. Hän on Hugo Simberg.
Tutustutaan myös muihin salin taiteilijoihin.
Löydätkö teoksista taiteilijan työvälineitä?

Tove Jansson: Mystinen maisema, n. 1930. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen. © Tove Janssonin kuolinpesä

Sali 9 • Tove Jansson:
MYSTINEN MAISEMA, 1930

Maalauksessa on jännittävä tunnelma.
Katso tarkkaan – mitä kaikkea voit löytää
yöntummasta maisemasta?
Outoja kasveja? Kaupungin?
Siellähän hiippailee myös kaverini,
kissa!

Helene Schjerfbeck: Omakuva, 1912. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Sali 12 • Helene Schjerfbeck: OMAKUVA, 1912

Ilmeet kertovat, miltä ihmisistä
– ja myös meistä kissoista – tuntuu.
Millainen ilme kuvan henkilöllä sinusta on?
Tarkastele salin muitakin teoksia.
Ota mallia ilmeistä – miltä sinusta tuntuu?