Reissuvihko

« Takaisin

Toipilas Kemin taidemuseossa

Helene Schjerfbeckin Toipilas saapui Kemin taidemuseoon 13.6.2017. Jo ensimmäisestä esilläolopäivästään saakka teos on saanut ympärilleen runsaasti ihailevaa yleisöä. Teos on ensimmäistä kertaa esillä Meri-Lapissa, ja vieläpä hyvin poikkeuksellisessa seurassa: Kemin taidemuseossa on nimittäin meneillään suuri naivistisen taiteen näyttely nimeltään Kesytön kesä. Mitähän taiteilija Schjerfbeck olisi tuumannut värikkäistä, humoristisista ja koristeellisista naivistisista taideteoksista? Tuskinpa hän olisi hirveästi hätkähtänyt, olihan hän varmasti ainakin Pariisissa tutustunut mm. Henri Rousseaun maalauksiin.

Ennen juhannusta kemiläinen taidemaalari ja valokuvataiteilija Pirjo Nykänen (s. 1957) aloitti projektin, jossa hän tutkailee Toipilasta oman taiteen tekemisensä kautta. Nykäsen oma tuotanto ja pitkä taiteilijaura sisältää pääasiassa puoliabstrakteja maalauksia, valokuvateoksia sekä valokuva-animaatioita. Taiteilija päätti jäljentää museotilassa Toipilas-teosta, ja tällä tavalla pysähtyä tutkailemaan alkuperäisteosta, sen herättämiä tunteita sekä omaa taiteen tekemistään.

”En ole koskaan toteuttanut maalausjäljennöstä, mutta kun kuulin että Toipilas tulee Kemin taidemuseoon, minulle tuli vahva tunne siitä, että minun pitää toteuttaa teoksesta jäljennös, omalla tavallani. Tosin en ole varma onko sana jäljennös oikea, tuleeko teoksesta jäljennös vai jotakin muutakin, se selviää työn edetessä”, kertoo Pirjo.

Pirjon oma suuri näyttely päättyi Kemin taidemuseossa hieman ennen Toipilaan saapumista. ”Mielelläni olisin sisällyttänyt Toipilaan osaksi omaakin näyttelyäni, naistaiteilijoita kun kumpikin ollaan. Olen aina arvostanut Heleneä taiteilijana ja ollut kiinnostunut hänestä ja hänen tuotannostaan. Työskentelyssämme on paljon samaa, minunkin maalaamiseni koostuu kerroksellisista väreistä sekä murretuista värisävyistä. Fyysinen kädenjälkemmekin on aika tavalla samankaltaista. Ja taiteilijoina meitä Helenen kanssa yhdistää erityisesti periksiantamattomuus”, Pirjo sanoo.

Toipilas edustaa minulle tulevaisuutta, selviytymistä, uuden luomista. Toipilas-teoksen jäljentäminen tuo minulle valtavasti uusia ajatuksia. En tietenkään pysty enkä halua jäljentää millintarkasti. Mutta haluan tällä tavalla tutkailla teoksen yksityiskohtia, valöörejä, valoja, värejä ja muotoja ja saada siten syvyyttä ajatuksiini Helene Schjerfbeckistä ja Toipilaasta, ja toki myös omasta taiteilijuudestani ja taiteen tekemisestä yleensä. Kun aloitin teoksen työstämisen, ensimmäiset ajatukseni koskivat taiteen arvostusta. Ihmettelen sitä rahamäärää mikä pyörii edesmenneiden taiteilijoiden teoksissa ja sitä kuinka paljon muut kuin itse taiteilijat heidän teoksistaan ovat hyötyneet ja hyötyvät edelleen. Millaista arvostusta taiteilijat itse ovat saaneet elämänsä aikana, ja millaista arvostusta nykytaiteilijat saavat?”

Toipilas on esillä Kemin taidemuseossa 16.7. saakka. Pirjo Nykänen maalaa omaa Toipilastaan näyttelytilassa pääasiassa silloin kun museo on suljettuna yleisöltä. ”En halua läsnäolollani vaikuttaa kenenkään taidekokemukseen. Museokävijöiden tulee saada tehdä oma tulkintansa Schjerfbeckin Toipilaasta omassa rauhassaan”, Pirjo sanoo.

Teksti: Kemin taidemuseo / Tanja Kavasvuo
Kuva: Kemin taidemuseo / Reima Juopperi

 

Instagram