Kierroksen kulku
Albert Edelfelt -näyttely on esillä Ateneumin taidemuseossa 5.5.–17.9.2023. Salitekstit alkavat museon kolmannesta kerroksesta, salista 3.1. Kierros etenee myötäpäivään ja päättyy saliin 3.12.
Albert Edelfeltin elämänvaiheet
1854 Albert Gustaf Aristides Edelfelt syntyy 21. heinäkuuta Kiialan kartanossa Porvoon maalaiskunnassa. Vanhemmat ruotsalaissyntyinen arkkitehti Carl Albert Edelfelt (1818−1869) ja porvoolaisen laivanvarustajan tytär Alexandra o.s. Brandt (1833−1901).
1866 Perhe muuttaa Helsinkiin.
1869 Edelfelt aloittaa syksyllä opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä.
1871 Valmistuu ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta. Osallistuu piirtäjänä dokumentointimatkalle Ahvenanmaalle ja Lounais-Suomeen. Kirjoittautuu Helsingin yliopistoon, taideopintoja yliopiston piirustussalissa.
1872 Osallistuu syksyllä Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyyn ja saa pienemmän dukaattipalkinnon.
1873 Matkustaa lokakuussa Belgiaan opiskellakseen historiamaalausta Antwerpenin taideakatemiassa.
1874 Muuttaa toukokuussa Pariisiin ja aloittaa opinnot École des Beaux-Artsissa historiamaalari Jean-Léon Gérômen oppilaana.
1875 Tutustuu naturalismin edelläkävijään Jules Bastien-Lépageen. Läheisiä taiteilijatovereita ovat Pascal Dagnan-Bouveret ja Gustave Courtois.
1876 Matkustaa helmikuussa Italiaan. Sairastuu lavantautiin. Edelfeltiä hoitaa tanskalainen taidemaalari Pietro Krohn, josta tulee elinikäinen ystävä.
1877 Taiteellinen läpimurto Pariisin Salongissa teoksella Kuningatar Blanka.
1878 Kiinnostuu Pariisin maailmannäyttelyssä japanilaisesta taiteesta. Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista esillä Pariisin Salongissa.
1879 Ensimmäinen suuri, osaksi ulkona maalattu teos Lapsen ruumissaatto, josta Edelfelt saa seuraavana vuonna Pariisin Salongissa 3. luokan mitalin.
1880 Edelfelt ostaa Haikosta perheelle kesähuvilan, josta tulee hänelle kesänvieton kiintopiste Suomessa. Vuokraa Pariisista osoitteesta 147, Avenue de Villiers ateljeen, jonka pitää elämänsä loppuun saakka.
1881–1882 Matkustaa keväällä 1881 Espanjaan ja viettää viisi viikkoa Madridissa, Granadassa, Sevillassa ja Toledossa. Pariisin salongissa Jumalanpalvelus Uudenmaan saaristossa, josta saa Salongin 2. luokan mitalin, ja Ranskan valtio ostaa teoksen. Valitaan Venäjän taideakatemian jäseneksi.
1884–1885 Matkustaa Pietarista Berliinin kautta Pariisiin ja Lontooseen. Ensimmäiset ulkomaiset yksityisnäyttelyt Göteborgissa ja Kööpenhaminassa.
1886 Tiedemies Louis Pasteurin muotokuva on suurmenestys Pariisin Salongissa ja Ranskan valtio ostaa teoksen. Keväällä Ranskan Rivieralla. Yksityisnäyttely Helsingissä.
1888 Avioituu nuoruudenystävän, vapaaherratar Ellan de la Chapellen kanssa 19.1. Lapsi Albert Johan Erik syntyy Helsingissä 23.11.
1889 Matkustaa vuoden alussa Pariisiin valmistelemaan Suomen osallistumista maailmannäyttelyyn. Louis Pasteurin muotokuva palkitaan kunniamitalilla. Edelfelt valitaan Ranskan Kunnialegioonan upseeriksi.
1890 Osallistuu varsinaisena jäsenenä Société Nationale des Beaux-Arts -taiteilijaseuran näyttelyyn, jonka organisoivat Ernest Meissonier, Pierre Puvis de Chavannes ja Auguste Rodin.
1891–1892 Perhe matkustaa keväällä 1891 Rivieralle. Kesällä muutto Pariisista Helsinkiin. Helmikuussa 1892 yksityisnäyttely Tukholmassa. Ateljee Liisankatu 27:ssä.
1893 Nimitetään Pariisin Mars-kentän salongin juryyn. Heinäkuussa Norjan tunturiseudulla Gausdalissa.
1894–1895 Ensimmäiset kuvitukset J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin. Valitaan Suomen taiteilijaseuran puheenjohtajaksi 1895.
1896–1898 Osallistuu Moskovassa keisari Nikolai II:n kruunajaisjuhlallisuuksiin. Osallistuu 1898 Pietarin venäläis-suomalaiseen taidenäyttelyyn, jota on myös järjestämässä. Matkustaa perheineen Anders Zornin kanssa Berliinistä Pariisiin.
1900 Toimii Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osaston komissaarina sekä kansainvälisen juryn jäsenenä. Onnistuu neuvottelemaan Pietarissa Suomelle oman, Venäjästä erillisen osaston näyttelyssä.
1901 Äiti Alexandra kuolee elokuussa Haikossa.
1902 Helmikuussa suuri yksityisnäyttely Ateneumissa. Matkustaa kesällä Hollantiin ja Belgiaan valmistellakseen Helsingin yliopiston juhlasalin seinämaalauksia.
1903 Matkustaa puolisonsa Ellanin kanssa Italiaan. Valitaan Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtajaksi.
1904 Matkustaa toukokuussa Lontooseen, Oxfordiin ja Richmondiin.
1905 Helsingin yliopiston juhlasalin kolmiosainen, kankaalle tehty seinämaalaus Turun Akatemian vihkiäiset 1640 valmistuu. Palaa heinäkuussa Suomeen ja joutuu vuoteenomaksi keuhkoveritulpan takia. Kuolee Haikossa 18. elokuuta.
Kosmopoliitti Suomesta
Albert Edelfelt oli taiteilija, jolta odotettiin paljon ja joka myös lunasti suuret odotukset. Hän oli kosmopoliitti, joka oli kotonaan maailmalla ja Euroopan taidepiireissä. Pariisista tuli hänelle toinen kotipaikka. Edelfelt itse koki olevansa ennen muuta kotimaansa palvelija. Hän edisti Suomen asiaa muun muassa Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn yhteydessä.
Kesäisin Edelfelt matkusti Suomeen. Kiinnekohtana oli Porvoon lähellä sijaitseva Haikko, jonka ympäristöä taiteilija kuvasi usein teoksissaan. Perheenjäsenet – Alexandra-äiti, isä Carl Albert, sisaret Ellen, Annie ja Berta sekä puoliso Ellan ja Erik-poika – esiintyvät monissa teoksissa.
Ulkona puutarhassa
Suomen-kesinä Edelfelt maalasi puutarha-aiheisia teoksia Villa Edelfeltin ja Haikon kartanon ympäristössä. Oma puutarha tarjosi vaihtelua kesäateljeessa maalattujen tilaustöiden ja salonkimaalausten lomassa. Hän sijoitti myös henkilöhahmoja puutarhaan, ja usein huvila on maalauksessa mukana. Teosten tunnelma on levollinen ja ajaton, arjen kiireet loistavat poissaolollaan. Meri on Haikossa joka puolella läsnä ja se näkyy useiden teosten taustalla suurine purjelaivoineen.
Taiteilija piirsi ja maalasi myös puutarhansa kesäkukkia, perennoja ja puita. Kiinnostus puutarhaan tulee esille kirjeissä, joita Edelfelt lähetti äidilleen, istutusohjeiden kera.
Sisäkuvia
Edelfelt maalasi useita niin kutsuttuja miljöömuotokuvia, joissa hän sijoitti mallinsa näille tyypilliseen ja ominaiseen ympäristöön. Mallit viettävät leppoisasti aikaa lukien, kirjeitä kirjoittaen tai pianoa soittaen. Edelfelt solmi henkilökohtaiset suhteet myös Venäjän keisariperheeseen ja maalasi 1880-luvulla muotokuvia keisariperheen jäsenistä.
Kodin tapahtumia Edelfelt dokumentoi akvarelleihin, joiden mallina istuivat usein perheenjäsenet. Tapahtumat on sijoitettu taiteilijan äidin ja sisarusten kotiin Haikossa ja Helsingissä tai hänen omaan Helsingin-kotiinsa.
Pariisilaisateljeissa
Edelfelt asui ja työskenteli Pariisissa useassa eri paikassa. Ateljeet olivat keskeisiä tiloja paitsi työn, myös sosiaalisten suhteiden kannalta. Niihin kutsuttiin vieraita ja niissä vietettiin aikaa ystävien kesken. Ateljeehen kutsuttiin myös asiakkaita tutustumaan teoksiin. Salongin avajaispäivänä kokoonnuttiin juhlimaan Café Ledoyeniin, joka oli taiteilijoiden suosima kohtaamispaikka.
Taiteilijat käyttivät usein samoja malleja teoksissaan – niin tekivät esimerkiksi Edelfelt ja Gunnar Berndtson. Japaniaiheiset esineet olivat teosten muodikasta rekvisiittaa. Avenue de Villiersillä sijainneen ateljeensa Edelfelt piti kuolemaansa saakka. Samassa talossa asui muun muassa läheisin taiteilijakollega Pascal Dagnan-Bouveret.
Kesäateljee Haikossa
Albert Edelfeltin äiti Alexandra Edelfelt vuokrasi 1879 Haikon kartanon mailta vanhan tilanhoitajan huvilan perheen kesäasunnoksi. Huvila ostettiin omaksi seuraavana vuonna lainan turvin, ja Villa Edelfeltistä tuli myös taiteilijan kesäkoti. Edelfelt rakennutti huvilan läheisyyteen kesäateljeen, jossa hän maalasi rakastamiaan merellisiä maisemia ja ihmisiä. Monet näistä teoksista palkittiin Pariisin Salongissa.
Pariisilaiselämää
Ulkoilmamaalaus oli saavuttanut vankan aseman Ranskan taiteessa 1870- ja 1880-luvuilla. Edelfelt työskenteli muun muassa Luxembourgin ja Bois de Boulognen puistoissa. Modernia pariisilais-elämää kuvaavaan Pariisin Luxembourgin puistossa -maalaukseen hän halusi tavoittaa aidon ulkoilman ja valon tunnun. Hän maalasi suureksi osaksi ulkona ja myös ystävänsä Dagnan-Bouveret’n lasiseinäisessä kasvihuoneessa.
Kauniit naiset ja muoti kiehtoivat Edelfeltiä, ja hän kiinnitti huomiota vaatteiden yksityiskohtiin. Tyylikkäät pariisittaret ovat monien teosten aiheita. Myös sisaret kotimaassa saivat lähetyksinä tai tuliaisina uusimman muodin mukaiset asusteet ja leninkikankaat.
Matkailua Euroopassa
Edelfelt matkusti Helsingin ja Pariisin välillä kahta eri reittiä: joko lännestä Tukholman, Kööpenhaminan ja Saksan kautta tai itäistä reittiä Pietarin, Baltian maiden, Varsovan ja Berliinin kautta. Edelfeltillä oli paljon henkilökohtaisia yhteyksiä Ruotsiin, ja Tanskassa hän kävi usein tapaamassa ystäväänsä Pietro Krohnia.
Edelfelt matkusti Italiaan ensimmäisen kerran Euroopan kiertomatkalla 1876. Vuoden 1891 matkansa yhteydessä hän oleskeli Etelä-Ranskassa ja maalasi Provencen ja Välimeren maisemia. Vuonna 1881 Edelfelt vietti Espanjassa viisi viikkoa. Hän tutki muun muassa Velázquezin maalauksia Madridin Prado-museossa ja maalasi paikallisia kohteita Andalusiassa. Lontoossa Edelfelt kävi useaan otteeseen 1880-, 1890- ja 1900-luvuilla.
Historiaa ja politiikkaa
Historiamaalaus oli lähes koko 1800-luvun maalaustaiteen arvostetuin lajityyppi. Edelfelt lähti alkuaan Antwerpeniin opiskelemaan historiamaalausta, ja hän säilytti kiinnostuksen historiaan läpi elämänsä. Edelfeltin historia-aiheiset maalaukset pohjautuvat tarkkaan tutkimukseen niin rakennusten, esineiden kuin henkilöiden pukujen osalta. Hän kävi ahkerasti museoissa ja hyödynsi historiantutkijan tavoin eri lähteitä luodakseen mahdollisimman todentuntuisen kuvan menneisyydestä.
Edelfeltin maalauksissa voi nähdä myös poliittisia sävyjä. Hän seurasi tarkasti ajankohtaista yhteiskunnallista keskustelua ja kommentoi aikansa politiikkaa maalauksissaan ja kuvituksissaan.
Kaupunkinäkymiä
Kosmopoliittisen taiteilijan tuotantoon kuuluu monia kaupunkimaisemia Helsingistä, Pariisista, Porvoosta ja Kööpenhaminasta. Porvoon seutu liittyi lapsuuteen ja lapsuuden perheeseen, uran kannalta tärkein kaupunki oli Pariisi. Edelfelt muutti 1890-luvun alussa perheineen Pariisista Helsinkiin, jossa perhe asui ensin Kaivopuistossa ja myöhemmin Katajanokalla. Taiteilijalla oli myös ateljee Liisankadulla Helsingin Kruununhaassa. Monet kaupunkinäkymät kodista ja ateljeesta on maalattu talviaikaan. Talviaiheet olivat eksoottisia Pariisissa, jossa hän vietti elämänsä loppuun saakka paljon aikaa.
Muotokuvia
Muotokuvat olivat taiteilijan ammatissa tärkeä tulonlähde. Edelfeltin taloudellinen tilanne oli ajoittain epävakaa, ja hänen saavuttamansa suosio muotokuvamaalarina tuli tarpeeseen. Tilauksia alkoi sadella eri maista. Maalauksissa esiintyy kirjailijoita, tiedemiehiä, kuuluisia näyttelijöitä ja laulajattaria, seurapiirirouvia, ystäviä ja poliitikkoja – samoin kuninkaalliset Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa sekä Venäjän keisariperhe. Edelfelt kuvasi kohteitaan vaihtelevasti: kokovartalomuotokuvissa, kolmeneljäsosamuotokuvina sekä rintakuvina. Oma lajinsa olivat miljöömuotokuvat, joissa henkilö esitetään kolmiulotteisessa tilassa, hänelle luonteenomaisessa ympäristössä. Niissä kohde on usein kuvattu lähes luonnollisessa koossa.
Tavallista kansaa
Taiteilijat kiinnostuivat 1800-luvulla kansan ja talonpoikaisväestön kuvaamisesta. Ilmiö liittyy 1870- ja 1880-lukujen yhteiskunnalliseen murrokseen ja taiteen ja kirjallisuuden niin kutsuttuun modernismin läpimurtoon. Huomio kiinnittyi siinä yhteiskuntaoloihin, tasa-arvoon, uskonnon rooliin ja omaisuuden jakautumiseen niin kaupungissa kuin maaseudulla. Myös Edelfelt kiinnostui näistä aiheista ja kuvasi teoksissaan etenkin Haikon ja Porvoon merellisen seudun asukkaita. Teosten henkilöt hän sijoitti usein elämän kiertokulkuun liittyviin uskonnollisiin tapahtumiin, kuten jumalanpalveluksiin, ristiäisiin ja ruumissaattoon. Edelfeltin Kristus ja Mataleena -aihe liittyy suomalaisen kansanrunokokoelman, Kantelettaren, runoon.