Ateneumin taidemuseossa talvella 2017-2018 esillä ollut näyttely Veljekset von Wright sisälsi uutta tutkimustietoa ja se tavoitti yli 200 000 kävijää. Uusia näkökulmia esiin nostava näyttely syventyi tutkimaan veljesten taide-, kulttuuri- ja tiedehistoriallista merkitystä. Suositun näyttelyn pohjalta koottu näyttely oli esillä myös Kuopion taidemuseossa, Tikanojan taidekodissa Vaasassa ja Tampereen taidemuseossa. Näyttelyn pääkuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen.
Von Wrightin veljekset kasvoivat Haminalahden kartanossa Kuopiossa. Veljesten kiinnostus luontoon lähti isän, majuri Henrik Magnus von Wrightin, metsästysharrastuksesta. Taitavina metsästäjinä veljekset ryhtyivät dokumentoimaan metsästämiään lintuja. Pitkäaikaisen lintujen tarkkailun ja kuvaamisen ansiosta veljeksille kertyi luonnon laaja-alainen tuntemus. Heidän teoksilleen on ominaista yksityiskohtainen tieteellinen tarkkuus. Samalla taiteesta välittyy erityinen rakkaus luontoa kohtaan. Teokset heijastavat aikakautensa, 1800-luvun, kauneusarvoja.
Vanhin veljeksistä, erityisesti maisemamaalauksistaan tunnettu Magnus (1805–1868), oli aikansa helsinkiläinen kulttuurivaikuttaja. Hän toimi muun muassa Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana sekä Suomen Taideyhdistyksen asiantuntijana. Wilhelm (1810–1887) vaikutti erityisesti Tukholmassa ja Orustin saarella Ruotsin länsirannikolla. Hän toimi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tieteellisenä kuvittajana. Veljeksistä tunnetuin on Ferdinand (1822–1906), joka oli ensimmäisiä taiteen tekemisellä itsensä elättäneitä suomalaisia kuvataiteilijoita. Veljeksistä pisimmän uran tehnyt Ferdinand oli myöhemmin nuorten taiteilijoiden kunnioittama vanha mestari.
Ateneumin näyttelyn yhteydessä ilmestyi Ateneumin tuottama julkaisu Veljekset von Wright. Taide, tiede ja elämä, joka toi monipuolisesti esiin uutta tutkimusta veljeksistä. Julkaisun toimittivat amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Erkki Anttonen ja se ilmestyi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.