Magnus, Wilhelm ja Ferdinand von Wrightin taiteilijaveljekset tunnetaan monipuolisina muotokuvien, maisemien, lintumaalausten sekä tieteellisten eläin- ja kasvikuvitusten tekijöinä. Tieteellisen tarkoista teoksista välittyy erityinen rakkaus luontoa kohtaan. Värikästä suurnäyttelyä täydentävät Sanna Kanniston ja Jussi Heikkilän uudet teokset.
Veljekset von Wright -näyttely oli osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.
Uusia näkökulmia esiin nostava näyttely syventyy tutkimaan veljesten taide-, kulttuuri- ja tiedehistoriallista merkitystä. Koko kolmannen kerroksen täyttävässä näyttelyssä nähdään runsaat 300 teosta. Mukana on öljyvärimaalauksia, vesiväritöitä, grafiikkaa ja luonnoksia Ateneumin kokoelmista sekä suomalaisista ja ruotsalaisista julkisista ja yksityisistä kokoelmista. Esillä on myös Magnus von Wrightin täyttämiä lintuja Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Näyttelyn pääkuraattori on amanuenssi Anne-Maria Pennonen. Näyttelyarkkitehtuurista vastaa Osmo Leppälä.
Veljesten teosten rinnalla esitetään uusia teoksia valokuvataiteilija Sanna Kannistolta (s. 1974) sekä käsitetaiteilija Jussi Heikkilältä (s. 1952). Kannisto kuvaa luontoaiheita asetelmallisesti vieden kuvausstudion ulos luontoon. Hän näkee itsensä eräänlaisena keräilijänä, joka liittää lajin toisensa jälkeen omaan kokoelmaansa. Heikkilä ottaa teoksissaan kantaa maapallon tilaan: ennen kaikkea lintujen merkitykseen ympäristön tilan ja merien kuormittumisen indikaattoreina.
Ateneumin tuottama julkaisu Veljekset von Wright. Taide, tiede ja elämä tuo monipuolisesti esiin uutta tutkimusta veljeksistä. Julkaisun ovat toimittaneet amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja erikoistutkija Erkki Anttonen ja se ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Veljesten kiinnostus luontoon sai alkunsa isän metsästysharrastuksesta
Von Wrightin veljekset kasvoivat Haminalahden kartanossa Kuopiossa. Veljesten kiinnostus luontoon lähti isän, majuri Henrik Magnus von Wrightin, metsästysharrastuksesta. Taitavina metsästäjinä veljekset ryhtyivät dokumentoimaan metsästämiään lintuja.
Pitkäaikaisen lintujen tarkkailun ja kuvaamisen ansiosta veljeksille kertyi luonnon laaja-alainen tuntemus. Heidän teoksilleen on ominaista yksityiskohtainen tieteellinen tarkkuus. Samalla taiteesta välittyy erityinen rakkaus luontoa kohtaan. Teokset heijastavat aikakautensa, 1800-luvun, kauneusarvoja.
Vanhin veljeksistä, erityisesti maisemamaalauksistaan tunnettu Magnus von Wright (1805–1868), oli aikansa helsinkiläinen kulttuurivaikuttaja. Hän toimi muun muassa Helsingin yliopiston piirustussalin opettajana sekä Suomen Taideyhdistyksen asiantuntijana, jonka myötä hän oli vaikuttamassa Ateneumin kokoelmien syntyyn. Helsinki-aiheisissa maalauksissaan, kuten Katajanokalta (1868) ja Annankatu kylmänä talviaamuna (1868), hän kuvasi kaupungissa tapahtunutta muutosta.
Wilhelm von Wright (1810–1887) vaikutti erityisesti Tukholmassa ja Orustin saarella Ruotsin länsirannikolla. Hän toimi Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian tieteellisenä kuvittajana. Wilhelm avusti veljeään Magnusta Ruotsin linnustoa esittelevän Svenska foglar -teoksen kuvittamisessa: teos sisältää 182 väritettyä piirrosta, joissa linnut on kuvattu tieteellisen tarkasti. Nykylintututkijoiden mukaan veljesten tekemät kuvat ovat edelleen paikkansapitäviä. Wilhelmin ura jäi halvaantumisen vuoksi muita veljeksiä lyhyemmäksi.
Veljeksistä tunnetuin on Ferdinand von Wright (1822–1906), nuorin veljeksistä. Ferdinand on tunnettu erityisesti lintumaalauksistaan, kuten Taistelevat metsot (1886) ja Huuhkaja iskee jänikseen (1860). Hän oli ensimmäisiä taiteen tekemisellä itsensä elättäneitä suomalaisia kuvataiteilijoita. Veljeksistä pisimmän uran tehnyt Ferdinand oli myöhemmin nuorten taiteilijoiden kunnioittama vanha mestari.
Ateneumin jälkeen näyttely jatkaa vuonna 2018 Kuopion taidemuseoon sekä Tikanojan taidekotiin Vaasaan.
Veljekset von Wright -näyttelyn kumppani on Korkeasaaren eläintarha.
Lue lisää
#vonwright
Studio
Studio on toiminnallinen tila Veljekset von Wright -näyttelyssä. Voit istua alas, keskittyä havaitsemiseen ja piirtämiseen. Tilassa voi myös kokeilla piirustuskameraa, niin sanottua camera obscuraa ja tehdä muotokuvan. Magnus von Wright käytti samankaltaista laitetta panoraamakuvia tehdessään.
Kouluaineisto Veljekset von Wright -näyttelyyn
Aineisto on suunniteltu opettajien ja muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien aikuisten käyttöön.
Taistelevat metsot -lyhytelokuva
Katso lisää Suomen taiteen tarina -lyhytelokuvia