Tove Janssonin syntymästä tuli vuonna 2014 kuluneeksi sata vuotta. Ateneumin laaja juhlanäyttely esittelee Janssonin (1914–2001) mittavaa uraa taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana.
Ateneumin näyttely kattaa Janssonin tuotteliaan uran kaikki vaiheet; maalaustuotannon aina 1930-luvun surrealistishenkisistä teoksista 1950-luvun modernismiin ja 1960-70 -lukujen abstraktimpaan ilmaisuun, Garm-lehden oivaltavan satiiriset sodanvastaiset kuvitukset, julkisiin tiloihin valmistuneet monumentaalimaalaukset sekä kansainvälisesti huikean suosion saavuttaneet muumihahmot tarinoineen.
Suomalaiset museot ovat lainanneet anteliaasti teoksiaan Ateneumiin. Esillä on mm. edustava otos Tampereen taidemuseon mittavasta Jansson-kokoelmasta maalauksineen, piirroksineen ja muumikuvaelmineen sekä 1974 kantaesityksensä saaneen Muumioopperan pukuja Teatterimuseosta. Mukana on runsaasti aikaisemmin näkemättömiä teoksia useista yksityiskokoelmista. Näyttelyn on kuratoinut FT Tuula Karjalainen ja sen näyttelyarkkitehtuurista vastaa Marjaana Kinnermä.
Tove Janssonilla oli monta uraa ja monet kasvot. Hän oli taiteilijana paitsi laaja-alainen, myös tavattoman ahkera. Suuri osa Janssonin maalauksista on maisemia, sisäkuvia ja asetelmia. Näkymistä rakkaimpia olivat meri ja saaret, joita hän kuvaa paljon kaikessa taiteellisessa tuotannossaan. Jansson teki taidetta oman elämänsä kautta, ja hänen maalauksistaan voi tavoittaa todellisia tapahtumia ja henkilöitä. Muotokuvat ja etenkin omakuvat muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden taiteilijan runsaassa tuotannossa. Omakuvat kertovat taiteilijalle elintärkeistä itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta.
Tove Janssonin sota-aikana luomat muumit edustavat kokonaista elämänfilosofiaa, ja ne ovat tuttuja lapsille ja aikuisille eri puolilla maailmaa. Nykyään muumit tunnetaan parhaiten 1980- ja 90-luvulla Japanissa tuotetuista animaatioelokuvista, mutta myös Jansson itse alkoi tuoda hahmoja eloon kirjankansien välistä jo kauan aiemmin. Muumitarinoiden kuvitusten ja niiden luonnosten ohella Ateneumissa nähdään parikymmentä kolmiulotteista kuvaelmaa, joista suurimman osan Tove Jansson on rakentanut yhdessä elämänkumppaninsa, taidegraafikko Tuulikki Pietilän kanssa. Kuvaelmissa muumien laajennetun ydinperheen seikkailut ja tapahtumat heräävät henkiin.
Jansson hallitsi hyvin myös monumentaalimaalauksen, suurten pintojen sommitelmat. Hän teki seinämaalauksia moniin julkisiin tiloihin eri puolilla Suomea, erityisen ahkerasti 1940- ja 50-luvuilla. Useisiin näistä tarinallisista maalauksista Toven on sommitellut välähdyksenomaisia pieniä hetkiä paratiisista. Ateneumin pääsaliin tulee esille kaksi Helsingin kaupungintaloon valmistunutta ja nykyisin ruotsinkielisen työväenopiston Arbiksen seinällä olevaa suurta seinämaalausta: Juhlat kaupungissa sekä Juhlat maalla.
Ateneumin näyttely oli osa Tove Janssonin satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.