Tarujen Kansat

Tarujen kansat - Taiteilijamuotokuvat: vaistoava taiteilija. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Taiteilijamuotokuvat: vaistoava taiteilija

Kun taiteilijat tekivät omakuvia tai muotokuvia tovereistaan, keskeistä ei ollut enää kuvattavien ulkoisten piirteiden jäljentäminen. Sen sijaan haluttiin ilmaista jotain ihmisen sisältä, hänen sielunelämästään, unistaan ja mielikuvituksestaan. Varsinkin omakuvissa korostui ajatus taiteilijasta vaistonvaraisena näkijänä. Esimerkiksi Hugo Simberg vastusti kirjaviisautta ja näki teknisen etevyyden suoranaisena esteenä aidolle ja todelliselle taideilmaisulle.

Monissa aikakauden muotokuvissa korostuu katse. Ellen Thesleffin ja Edvard Munchin omakuvissa syntyy suora ja intensiivinen kontakti taiteilijan ja katsojan välille. Katse voi olla luotu myös alas, millä korostettiin taiteilijoiden syvämietteisyyttä ja taipumusta melankoliaan, kuten Halfdan Egediuksen maalauksessa Uneksija (Torleiv Stadskleivin muotokuva, 1899). Ajan melankolisuudelle oli ominaista herkkävaistoisuus sekä itseluottamuksen ja itse-epäilyn aaltoliike.

< Kansankuvaus ja kansanperinteet | Teemat |

Takaisin näyttelysivulle

Museonjohtajan blogi

Marja Sakarin blogi: Kopiointia, lainaamista vai omimista?

  Koronavirus on hallinnut uutisiamme maaliskuun puolivälistä lähtien. Oli iloinen – ja turruttavasta uutisvirrasta herättävä – yllätys nähdä kesäkuisessa uutislähetyksessä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen yllä von Wrightin veljesten maalauksiin perustuvan malliston kukkamekko. Makia Clothingin mekon kuosi perustuu Magnus von Wrightin pieneen yksityiskokoelmaan kuuluvaan…

Lue lisää