Taiteilijoiden Ruovesi

Hugo Simberg: Kevätilta jäänlähdön aikaan, 1897. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Pirkanmaalla sijaitseva Ruovesi ja sen ympäristö on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta alkaen. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Miten tämä on vaikuttanut Ruovedellä työskennelleiden taiteeseen? Näyttelyn kuratoi Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.

Kuvataiteilijoista Ruovedellä retkeili ensimmäisenä Werner Holmberg (1830–1860), joka kuvasi teoksissaan seudun luontoa, maisemia ja talonpoikaista elinpiiriä. Ruoveden maisemiin ihastunut Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) rakennutti sinne 1890-luvun puolivälissä erämaa-ateljeensa Kalelan, jossa syntyivät ikoniset Kalevala-teokset.

Kalelassa vieraili muun muassa Hugo Simberg (1873–1917), jonka pikkupirut, kuolema-aiheet ja luonnonmystiikka saivat inspiraationsa Kalelaa ympäröivän seudun talonpoikaisesta kulttuurista.

Myös Ellen Thesleff (1869–1954) rakennutti Ruoveden Muroleelle sinne itse suunnittelemansa ateljeehuvilan. Thesleff kuvasi taiteessaan Muroleen maisemia ja tunnelmia läpi elämänsä.

Lisäksi näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Ruovedellä asuneet tai työskennelleet Lauri Anttila, taiteilijapariskunta Elga Sesemann ja Seppo Näätänen sekä Louis Sparre. Esille saadaan teoksia 1850-luvulta 1980-luvulle.

OPASTUKSET NÄYTTELYYN

Tilaa opastus näyttelyyn omalle ryhmällesi

Museonjohtajan blogi

Marja Sakari: Kupkan taide antaa eväitä uudelle aikakaudelle

  ”Kuka Kupka?” kysyy Ateneumin mainoskampanja keväällä 2019. Saman kysymyksen joutui oletettavasti esittämään myös Guggenheim-museo toisen taiteilijan kohdalla, nimittäin tuodessaan ruotsalaisen Hilma af Klintin näyttelyn New Yorkiin. Näyttelyiden päättyessä toukokuussa 2019 tuskin kummassakaan kaupungissa joudutaan enää toistamaan tätä kysymystä. Suurelle yleisölle tuntemattoman tsekkiläisen taiteilijan, František…

Lue lisää
Instagramissa