Symbolismin hengessä

Symbolismin hengessä -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Symbolismin hengessä on viiden näyttelysalin laajuinen kokonaisuus Ateneumin kokoelmien yhteydessä, joka avaa näkökulmia symbolismiin. Näyttelyn teemoja ovat mm. uskonto ja mystiikka, ideamaailma sekä kuolema ja taiteilijoita mm. Akseli Gallen-Kallela, Magnus Enckell, Hugo Simberg, Väinö Blomstedt, Pekka Halonen, Ellen Thesleff ja Ville Vallgren. Kokonaisuuden on kuratoinut Ateneumin projektipäällikkö Erkki Anttonen.

Symbolismi ajoittuu Suomessa 1890-luvulta aina 1910-luvulle lopulle. Sen päättymistä on kuitenkin vaikea määritellä tarkasti. Kyse ei nimittäin ollut varsinaisesta tyylisuuntauksesta vaan uudentyyppisistä sisällöllisistä pyrkimyksistä. Joka tapauksessa monet symbolistitaiteilijat omaksuivat tyylin, jota kutsuttiin syntetismiksi. Paul Gauguin oli sen keskeisiä kehittäjiä. Syntetismi suosi voimakkaita ääriviivoja ja tasaisia värikenttiä.

Toiset taiteilijat taas ilmaisivat näkemyksiään pehmeän valohämyn ja niukan väriskaalan avulla ranskalaisen Eugène Carrièren tapaan. Ajan kuvanveistolle ja muotoilulle oli ominaista art nouveau’n koristeellinen, orgaaninen muotokieli sekä kasvi- ja eläinaiheet.

Symbolismissa ei ollut varsinaisesti kyse kuvallisten symbolien tai vertauskuvien käytöstä, vaikka sellaisiakin kyllä hyödynnettiin toisinaan. Suuntauksen taustalla vaikutti Platonin oppi ideoiden maailmasta, jota näkyvä todellisuus etäisesti toistaa. Pyrkimyksenä oli esittää aiheen kautta erilaisia ideoita, ajatuksia, tunteita ja mielentiloja, jotka puolestaan heijastavat näkyvän aistimaailman takana olevia perustavia ja pysyviä asioita.

Näyttelyssä on mukana myös harvoin näytteillä olleita ja taidehistoriallisesti lähes tutkimattomia ”myöhäissymbolistisia” teoksia Sigurd Wettenhovi-Aspalta, Divina Aspalta ja Georges Winteriltä. Torsten Wasastjernan Varisevat lehdet (1897) (n. 580 x 370 cm) on tiettävästi yksi Suomen suurikokoisimmista öljymaalauksista kankaalle.

Museonjohtajan blogi

Marja Sakari: Uuden museonjohtajan tervehdys

Marja Sakari aloitti työnsä Ateneumin museonjohtajana joulukuun 2018 alussa. Ensimmäisessä blogikirjoituksessaan Sakari valottaa ajatuksiaan Ateneumin tulevaisuudesta sekä pohtii, millainen on taiteen merkitys juuri tässä ajassa. Aloittaessani nyt uutena Ateneumin johtajana, olen pohtinut paljon niitä eroja, joita Kiasman ja Ateneumin välillä on. Olen aiemman museourani…

Lue lisää
Instagramissa