Suomen taiteen tarina

Suomen taiteen tarina. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Kokoelmanäyttely esittää maan rakastetuimmat klassikot uudessa valossa

Ateneumin taidemuseossa on maan vanhin ja laajin taidekokoelma. Uusi kokoelmanäyttely esittää maan rakastetuimmat klassikot uudessa valossa. Se nostaa esiin uusia teoksia ja rinnastuksia, luoden samalla yhteyden niin Suomen kuin maailman historiaan.

Näyttely johdattaa kävijän läpi Suomen taiteen kehityskulun vuodesta 1809 aina 1970-luvulle asti. Näyttelyssä Suomen taiteen tarina kytketään taiteen kansainväliseen kehitykseen ja yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Esillä ovat rinta rinnan kokoelmiemme kotimaiset ja kansainväliset mestariteokset kuten Le Corbusierin Kaksi naista (1939), Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli (1903), Edvard Munchin Kylpeviä miehiä (1907–08) ja Ilja Repinin Natalia Nordmannin muotokuva (1900).

Modernin taiteen salit luovat katseen toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennuksen ja alkavan mediayhteiskunnan aikaan. Esillä on maalauksia, veistoksia ja grafiikkaa sekä kotimaisilta että ulkomaisilta taiteilijoilta, kuten Anitra Lucander, Unto Pusa, Ulla Rantanen, Anita Snellman ja Sam Vanni. Mukana on ulkomaista grafiikkaa, joka vaihtuu säännöllisesti. Näyttelyssä nähdään myös Eino Ruutsalon kokeellisia elokuvia ja mainoksia.

Arkistosalista löytyvät kirjeet, luonnoskirjat, postikortit ja valokuvat muuttavat taiteilijoiden arjen eläväksi. Tiheä salonkiripustus vie ajatukset talon historiaan sadan vuoden taakse.

Näyttelytyöryhmään ovat kuuluneet museonjohtaja Susanna Pettersson, intendentti Timo Huusko, amanuenssi Anu Utriainen, erikoistutkija Erkki Anttonen, arkisto- ja kirjastopäällikkö Hanna-Leena Paloposki ja kokoelmanhallintajohtaja Riitta Ojanperä. Elämyksellisestä näyttelyarkkitehtuurista vastaa hollantilainen Marcel Schmalgemeijer ja tilagrafiikasta Mariëlle Tolenaar.

Näyttelyn teemat

Lue lisää näyttelyn teemoista

Suomen taiteen tarina -lyhytelokuvat

Ateneum on tuottanut näyttelyn klassikkoteoksista yhteensä 13 lyhytelokuvaa. Katso elokuvia

Ateneumin taiteilijat -sarjassa ilmestynyt kirja Akseli Gallen-Kallelasta

Rikkaasti kuvitettu kirja asettaa Gallen-Kallelan taiteen eurooppalaiseen kontekstiin ja esittelee taiteilijan kiehtovaa elämää. Kirja on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Lue lisää

Multimediaesitys Schjerfbeckin paperipohjaisista teoksista osana näyttelyä

Pysyvänä osana näyttelyä on japanilaisen Dai Nippon Printing Co Ltd (DNP) -yhtiön digitaalisella esitystekniikalla toteutettu multimediaesitys Helene Schjerfbeckin paperipohjaisista teoksista. Nämä Ateneumin kokoelmiin kuuluvat akvarellit, piirustukset ja grafiikan työt ovat herkkiä valolle, ja ne voivat siksi olla vain harvoin esillä näyttelyissä.

Kokoelmakirjassa huippukirjailijoiden novelleja ja asiantuntija-artikkeleita

Suomen taiteen tarina -kirjan 16 asiantuntija-artikkelia johdattavat lukijan näyttelyn teemoihin. Lisäksi kirja sisältää viisi Ateneumin kokoelmiin pohjaavaa novellia. Niiden kirjoittajat ovat Riikka Ala-Harja, Juha Itkonen, Heidi Köngäs, Sirpa Kähkönen ja Matti Rönkä. Kirja on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi museokaupasta tai verkkokaupasta.

Teemaopastusten paletti tarjolla kouluille

Näyttelyyn on tuotettu kuuden teemaopastuksen valikoima. Opastukset tehtäväaineistoineen kytkeytyvät sekä näyttelyn teemoihin että perusopetuksen uuteen opetussuunnitelmaan. Opastusten tueksi ja lisäksi on tehty verkkoaineisto, joka koostuu teemoihin liittyvistä teoskuvista sekä keskustelu- ja tehtävävinkeistä. Opastusten hinta kouluille on 70 euroa. Opastukset ovat myös muiden ryhmien tilattavissa.

Avoimet opastukset näyttelyyn

Lue lisää avoimista opastuksista

 

Näyttelyä tukee Dai Nippon Printing Co Ltd (DNP).

HUOM! Kansallisgallerian asema velvoittaa Ateneumin taidemuseota lainaamaan teoksiaan muihin museoihin Suomessa ja ulkomailla, ja mm. tästä syystä kokoelmien esillepano museosaleissa vaihtelee.

Museonjohtajan blogi

Marja Sakari: Uuden museonjohtajan tervehdys

Marja Sakari aloitti työnsä Ateneumin museonjohtajana joulukuun 2018 alussa. Ensimmäisessä blogikirjoituksessaan Sakari valottaa ajatuksiaan Ateneumin tulevaisuudesta sekä pohtii, millainen on taiteen merkitys juuri tässä ajassa. Aloittaessani nyt uutena Ateneumin johtajana, olen pohtinut paljon niitä eroja, joita Kiasman ja Ateneumin välillä on. Olen aiemman museourani…

Lue lisää
Instagramissa