Ateneumin kiertävä kokoelma

Beda Stjernschantz: Kaikkialla ääni kaikuu..., 1895. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen

Symbolismi

Ihmisyyden arvoitukset ja suuret filosofiset kysymykset askarruttivat eri alojen taiteilijoita 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Katse kohdistui ihmisen psyykeen ja suuriin muutoksen hetkiin, kuten syntymään, kuolemaan ja aikuiseksi kasvamisen taitekohtiin. Symbolistit olivat kiinnostuneet unista ja mielikuvituksesta ja kuvasivat usein näitä näkymättömän maailman teemoja.

Aiheensa symbolistit hakivat esimerkiksi kirjallisuudesta ja musiikista. Kuuluisin kirjallinen teos oli Charles Baudelairen Pahan kukkia (1857). Symbolistipiireissä ihailtiin uusplatonismia ja ajateltiin materiaalisen maailman vain heijastavan todellista ideoiden maailmaa. Taideteoksilla rakennettiin siltoja maailmojen väliin.

Konsertti

Magnus Enckellin (1870–1925) teoksen musiikinkuunteluhetken näyttämönä on Helsingin yliopiston juhlasali. Teoksessa esiintyviä henkilöitä voidaan myös tunnistaa. Taiteilija Väinö Blomstedt on kuvattu istumassa oikealla alhaalla, keskushahmona on säveltäjä Selim Palmgren, ja vasemmalla sivuprofiilissa on esitetty psykologi Albert Lilius. Magnus Enckell kuuluu vuosisadan vaihteen Suomen taiteen kultakauden keskeisiin taiteilijoihin. Enckellin 1890-luvun symbolistinen, usein niukkavärinen ja piirustuksellinen ilmaisu alkoi vuosisadan vaihteen jälkeen muuttua maalauksellisempaan suuntaan, kohti värin- ja valontäyteistä jälki-impressionismia.

Kaikkialla ääni kaikuu…

Monet symbolistit pitivät musiikkia taiteista korkeimpana. Kuvasta voi melkein kuulla yhden tytön laulua ja toisen soittoa. Helsingissä ja Pariisissa opiskellut Beda Stjernschantz (1867–1910) oli 1890-luvun merkittävä symbolisti. Tämä isänmaallisen Suomen laulun alkusanojen mukaan nimetty maalaus on hänen päätyönsä. Se syntyi Virossa Vormsin saarella ja on tunnelmaltaan unenomainen ja samaan aikaan koristeellinen sekä pelkistetty. Niukoin värein luonnehditussa, melkein autiossa ja varjottomassa tilassa olevat lapset edustavat ajatonta viattomuutta ja haavoittuvaa kauneutta. Luonnon jäljittely ei ollut symbolistien tavoite, vaan ulkoinen aihe oli aina henkisen totuuden ja tunteenilmaisun palveluksessa.

< KlassikotNäyttelyn teemat | Uusi ilmaisu >

Takaisin näyttelysivulle

Tiedotteet

Kilpailukutsu: Erasmus-ohjelma 35 vuotta -erikoisrahan suunnittelukilpailu

Valtiovarainministeriön asettama juhlarahalautakunta järjestää suunnittelukilpailun kahden euron erikoisrahan taiteellisen suunnittelun toteutuksesta osana Euroopan komission järjestämää erikoisrahan suunnittelukilpailua. Erikoisrahan aiheena on Erasmus-ohjelma (nykyisin Erasmus+). Erikoisrahalla juhlistetaan Erasmus-ohjelman 35-vuotisjuhlavuotta vuonna 2022. Kilpailuaika päättyy 6. marraskuuta 2020. Erasmus+ on Euroopan unionin koulutuksen, nuorisoalan sekä urheilun ohjelma. Ohjelma…

Lue lisää