Ateneumin kiertävä kokoelma

Sam Vanni: Sommitelma, 1957. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Modernismin läpimurto

1940–1960-luvut

Sodat antoivat raskaan leimansa koko Euroopan 1940-luvulle. Suomessa oli talvisota 1939–40, jatkosota 1941–44 sekä Lapin sota 1944–45.

Taiteilijat nostivat esiin sodan aiheuttaman uhkan ja ahdistuksen, ja materiaalipula jatkui pitkään sotien jälkeen. Usko tulevaisuuteen näkyi kaupunkien ja teiden jälleenrakentamisessa. Suomalainen arkkitehtuuri ja muotoilu nousivat maailmanmaineeseen.

Taiteessa tapahtui suuri muutos, kun modernismi teki todellisen läpimurtonsa. Konkretisteilla sanottava pelkistyi muodoiksi ja väreiksi. Toisaalla taas seikkailtiin surrealismin jälkimainingeissa tai maalattiin maailmaa sellaisena kuin se näyttäytyi.

1950–70-lukujen Suomessa maalta muutettiin teollistuviin kaupunkeihin. Muuttaminen pani myös ajatukset liikkeelle. Opiskelijat alkoivat käyttää ääntään yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseksi. Valveutuneisuus näkyi musiikissa, teatterissa, kirjallisuudessa, elokuvassa ja kuvataiteissa. Kansainvälisen taiteen merkitys korostui. Ateneumin taidemuseo järjesti 1961 ensimmäisen ARS-näyttelyn, joka toi Suomeen etenkin italialaista, ranskalaista ja espanjalaista informalismia. Sen vaikutus näkyi myös monen suomalaisen taiteilijan tuotannossa.

Anitra Lucander

Anitra Lucander (1918–2000) oli yksi maamme varhaisista abstraktin taiteen edelläkävijöistä: hän omaksui ei-esittävän ilmaisun jo 1950-luvulla. Taiteelliseen kehitykseen vaikutti paitsi opiskelu Vapaan taidekoulun kansainvälisessä ja innostavassa ilmapiirissä, myös matkat muun muassa Ranskaan ja Intiaan.

Lucanderin Sommitelma -maalaukset edustavat kubismin pohjalle rakentunutta sekä siitä kehittynyttä ja vapaampaa lyyristä abstraktismia. Vaikka visuaalisena lähtökohtana teoksille on saattanut olla esimerkiksi kaupunkimaisema, ovat teokset kuitenkin ennen kaikkea väri- ja muotosommitelmia.

Jaakko Sievänen

Abstrakti taide ja erityisesti informalismi, jossa selkeän ja geometrisen muotokielen sijasta korostettiin hyvinkin vapaata muodon käsittelyä, tuulettivat viimeistään vuoden 1961 ARS -näyttelyssä suomalaista taidekenttää. Jaakko Sievänen (s. 1932) oli nähnyt tyylisuunnan teoksia ulkomaanmatkoillaan jo sitä ennenkin. Hän oli myös 1964 mukana perustamassa informalistien Maaliskuun ryhmää.

< Uusi ilmaisuNäyttelyn teemat

Takaisin näyttelysivulle

Tiedotteet

Apu ja Ateneum aloittavat yhteistyön ja nostavat teemaksi yksinäisyyden

  Suomen suurin viikoittain ilmestyvä ajankohtaismedia Apu ja suomalaisen taiteen koti Ateneum aloittavat laajan yhteistyön. Yhteistyö Ateneumin kanssa alkaa virtuaalisella taidekierroksella, jossa Ateneumin klassikoita katsotaan yksinäisyyden kautta. Tänä vuonna Apu taistelee yksinäisyyttä vastaan. Avun tavoitteena on, että jatkossa nykyistä harvempi tuntisi itsensä yksinäiseksi. Siksi…

Lue lisää