Ateneumin kiertävä kokoelma

Eero Järnefelt: Kesäyön kuu, 1889. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Maisema

Luontoa alettiin 1800-luvun alkupuolen romantiikan ajalla arvostaa uudella tavalla. Taiteessa haluttiin välittää luonnonnäkymien kauneus ja suurenmoisuus.

Ylevän käsite (ransk. sublime) kehittyi filosofian piirissä. Maisemamaalauksissa ylevyyttä nähtiin vuoristoissa, taivaan pilvimuodostelmissa ja koskien kuohuissa. Kesytöntä pohjoista luontoa kohtaan tunnettu kiinnostus kasvoi.

Jo 1800-luvun alkupuolella suomalaisia maisemia ikuistettiin kivipiirroksiin, joista julkaistiin myytäviä kuvasalkkuja. Kuvissa esitettiin myös rakennettua ympäristöä. Tausta-ajatus oli kirjailija Zachris Topeliukselta lähtöisin: luonto, ihmiset ja kulttuuri muodostavat yhden kokonaisuuden. Tälle vastakkainen oli runoilija J. L. Runebergin romanttinen näkemys, jonka mukaan villi luonto ja koskematon erämaa edustivat kulttuurin vastakohtaa ja olivat siksi arvokkaat. Korkealta nähty koskematon järvimaisema on pitkään ollut yksi suomalaisen maisematyypin ideaali.

Werner Holmberg

Werner Holmberg (1830–1860) ehti lyhyeksi jääneestä urastaan huolimatta vaikuttaa maamme maisemamaalauksen kehitykseen ratkaisevalla tavalla. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomalainen taiteilija, joka matkusti Saksan Düsseldorfiin saamaan taideopetusta. Holmberg yhdisti taiteessaan akateemisen ateljeeperinteen ja realistisen, luonnonläheisen kuvauksen. Hän vaelsi ulkona luonnoslehtiön kera tallentaen vaikutelmiaan. Näin hän sai ateljeessa maalattuun valmiiseen teokseen todellisuuden tuntua ja uskottavuutta. Keuhkotauti katkaisi taiteen ihmelapsena pidetyn maalarin uran vain 29-vuotiaana.

Näyttelyn teemat | Kansa >

Takaisin näyttelysivulle

Tiedotteet

Marja Sakari Ateneumin museonjohtajaksi

Sakari siirtyy tehtävään Nykytaiteen museo Kiasman vaihtuvien näyttelyiden intendentin paikalta. Hän aloittaa työt Ateneumin taidemuseon museonjohtajana 3. joulukuuta 2018. Kansallisgallerian hallitus haki tehtävään taidehistorian ja taidemuseoalan ammattilaista sekä julkisella että hiljaisella haulla. ”Haastattelimme useita varteenotettavia hakijoita”, kertoo Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen. ”Marja Sakarilla on…

Lue lisää
Instagramissa