Ateneumin kiertävä kokoelma

Pekka Halonen: Tomaatteja, 1913. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Klassikot

1800-luvun lopussa Pariisi oli Euroopan taiteen keskus, joka veti puoleensa suomalaisia ja pohjoismaisia taiteilijoita.

Pariisin vuotuiset Salonki-näyttelyt tarjosivat taiteilijoille mahdollisuuden suureen läpimurtoon, esimerkiksi Albert Edelfelt palkittiin kolmannen luokan mitalilla. Pian Pariisin vaikutus myös näkyi taiteessa. Ulkoilmamaalaus ja naturalismi peittosivat romantiikan.

Taiteen historiaan tämä ajanjakso jätti suuren joukon klassikoita. Suomessa ajanjaksoa kutsuttiin kultakaudeksi, jonka taiteessa tiivistyy käsitys suomalaisesta identiteetistä, ihmisestä ja maisemasta.

Taiteilijat

Lokakuussa 1888 avattu Ateneum on aina ollut taiteilijoiden talo. Rakennuksessa on opiskeltu, katsottu ja koettu taidetta. Kokoelman varhaisimmasta vaiheesta vastasi 1846 perustettu Suomen Taideyhdistys. Se alkoi hankkia taiteilijoiden omakuvia ja muotokuvia toisista taiteilijoista. Näin haluttiin osoittaa, että taiteella ja kulttuurilla oli tärkeä asema yhteiskunnassa.

Suomen itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä omakuva on ollut taiteilijoille yhä useammin oman työn hahmottamisen ja itsetutkiskelun väline. Ateneumin kokoelmissa on oma- ja muotokuvia eri materiaaleista toteutettuina 1970-luvulle saakka.

Kalevala

Kalevala on painettu kokoelma vanhoja suomalaisia runoja. Niitä on alun perin laulettu, ja runot ovat siirtyneet suullisena perintönä sukupolvelta toiselle. Elias Lönnrotin koostaman Kalevalan ensimmäinen versio ilmestyi 1835 ja lopullinen, laajennettu laitos 1849. Ilmestymisensä jälkeen sitä alettiin pitää Suomen kansalliseepoksena.

Kalevalan myyttiset henkilöt ja tarinat innoittivat taiteilijoita alusta lähtien. Vahvimmat tulkintansa kuvataiteessa Kalevala sai 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Silloin kansallisromanttinen Karjalan ihailu eli karelianismi vei taiteilijat, keskeisimpänä Akseli Gallen-Kallelan, etsimään kuvallisia vaikutteita Karjalasta, josta suuri osa Kalevalaan muokatuista runoista oli kerätty.

< KansaNäyttelyn teemat | Symbolismi >

Takaisin näyttelysivulle

Museonjohtajan blogi

Marja Sakarin blogi: Kopiointia, lainaamista vai omimista?

  Koronavirus on hallinnut uutisiamme maaliskuun puolivälistä lähtien. Oli iloinen – ja turruttavasta uutisvirrasta herättävä – yllätys nähdä kesäkuisessa uutislähetyksessä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen yllä von Wrightin veljesten maalauksiin perustuvan malliston kukkamekko. Makia Clothingin mekon kuosi perustuu Magnus von Wrightin pieneen yksityiskokoelmaan kuuluvaan…

Lue lisää