Painavat kivet

Painavat kivet -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

200 vuotta litografian menestystarinaa

Painavat kivet -näyttelyssä nähdään kotimaisia ja kansainvälisiä eturivin taiteilijoita, joille litografia on ollut tärkeä kuvan tekemisen menetelmä. Näyttely esittelee litografian eli kivipiirroksen käyttöä taidegrafiikan ohella myös julistetaiteessa.

Ensi kerran on mahdollisuus nähdä mm. harvinaisia ensimmäisen maailmansodan aikaisia ranskalaisia propagandajulisteita, jotka ovat tulleet museon kokoelmiin lähes sata vuotta sitten. Käyttögrafiikka onkin ensimmäistä kertaa esillä Ateneumissa näin laajana kokonaisuutena.

Painavat kivet -näyttely on laaja ja monipuolinen valikoima litografiamenetelmällä painettua taidetta. Esillä on taidegrafiikkaa Ateneumin ja Kiasman kokoelmista sekä mm. opetustauluja ja kirjankuvituksia Kansalliskirjastosta. Näyttely havainnollistaa litografian tärkeitä ulottuvuuksia: painomenetelmän käyttämistä niin kuvajournalismissa kuin modernin taiteen mestareiden tuotannossa. Mukana on teoksia yli 90:ltä taiteilijalta – kansainvälisiä tekijänimiä ovat mm. Pablo Picasso, Joan Miró, Henri Matisse ja Henri de Toulouse-Lautrec. Kotimaisista litografian taitajista mukana ovat esimerkiksi Matti Visanti, Aukusti Tuhka, Juho Karjalainen ja Kuutti Lavonen.

Litografian keksimisessä sattumalla oli suuri osuus, eikä keksijä ajatellut löytäneensä uuden ja mullistavan taidegrafiikan tekniikan. Menetelmän isä Alois Senefelder (1771-1834) oli müncheniläinen näytelmäkirjailija, joka halusi löytää huokean tavan painaa näytelmiä omin keinoin. Tieto uudesta keksinnöstä levisi nopeasti, sillä litografian helppous, nopeus ja edullisuus houkutti kustantajia. Kivipainoja perustettiinkin 1800-luvun alussa tiuhaan tahtiin ympäri Eurooppaa, ja niissä painettiin mm. taidegrafiikkaa, nuotteja, karttoja ja julisteita.

Suomen ensimmäisen kivipainon perusti Fredrik Tengström 1830-luvulla. Painossa tuotettiin omaa maata kuvaavia painokuvia, mm. topografisia kuvia Helsingistä. Taiteellisen tuotannon pioneerina oli Akseli Gallen-Kallela, jonka Bil-Bol -autojuliste on sittemmin saavuttanut klassikkoaseman suomalaisessa julistetaiteessa. Muita suomalaisia litografian taitajia olivat mm. Helene Schjerfbeck ja Hugo Simberg, joilta molemmilta on teoksia näyttelyssä.

Vanhin näyttelyssä esillä oleva työ on 1810-luvulta, uusimmat ajoittuvat nykypäivään. Esillä olevaa eurooppalaista litografiatarjontaa täydentävät Robert Rauschenberg ja Jim Dine. Painavat kivet -näyttelyn kuraattoreina ovat Ateneumin grafiikka- ja piirustuskokoelman intendentti Heikki Malme sekä projektipäällikkö Erkki Anttonen.

Kirjoituksia litografian historiasta

Painavat kivet -näyttelyyn liittyy Hanasaaren kulttuurikeskuksessa samaan aikaan avoinna oleva Pro Litografia -yhdistyksen näyttely Kiveen piirretty, joka esittelee tämän päivän keskeisiä suomalaisia litografeja ja heidän taidettaan.

Näkökulmia litografiaan

la 12.11. klo 13 ja la 26.11. klo 13 Ateneum-salissa

Painavat kivet -näyttelyn yhteydessä kuultavissa esitelmissä pohditaan litografiaan liittyviä näkökulmia. Aiheina ovat mm. julistetaide, suomalaiset opetustaulut ja kartat sekä litografiatyöpajat.

Litografian vedostusnäytökset 

Tule tutustumaan tekniikkaan ja näe, kuinka litografia syntyy! Helsinki Lithon eli Helsingin Kivipainon painajat tuovat prässinsä Ateneumin pohjakerrokseen ja esittelevät litografian painamista.

la 22.10. klo 11.30-16.30
la 29.10. klo 11.30-16.30
la 12.11. klo 11.30-16.30
la 19.11. klo 11.30-16.30
ke 23.11. klo 11.30-16.30
la 3.12. klo 11.30-16.30
la 10.12. klo 11.30-16.30
la 17.12. klo 11.30-16.30

Museonjohtajan blogi

Marja Sakari: Uuden museonjohtajan tervehdys

Marja Sakari aloitti työnsä Ateneumin museonjohtajana joulukuun 2018 alussa. Ensimmäisessä blogikirjoituksessaan Sakari valottaa ajatuksiaan Ateneumin tulevaisuudesta sekä pohtii, millainen on taiteen merkitys juuri tässä ajassa. Aloittaessani nyt uutena Ateneumin johtajana, olen pohtinut paljon niitä eroja, joita Kiasman ja Ateneumin välillä on. Olen aiemman museourani…

Lue lisää
Instagramissa