Natalia Goncharova

Natalia Goncharovan näyttely Ateneumissa. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen.

Natalia Goncharova (1881–1962) tunnetaan Venäjän avantgarde-taiteen keskushahmona, joka inspiroi niin Venäjän kuin Länsi-Euroopan kokeellisia taiteilijoita. Esille saadaan laajasti taiteilijan teoksia 1900-luvun neljältä ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Ennen Ateneumia näyttely on esillä Tate Modernissa Lontoossa ja Palazzo Strozzissa Firenzessä.

Pikalinkit:
Saavutettavat esittelytekstitTiesitkö tämän Natalia Goncharovasta?

Katso kuraattori Timo Huuskon opastus näyttelyyn

Natalia Goncharovan (suom. Gontšarova) rohkea ja innovatiivinen tuotanto vaikutti aikalaisiinsa ja ylitti 1900-luvulle ominaiset taiteenväliset rajat. Näyttely keskittyy taiteilijan innovatiivisimpaan kauteen 1900-luvun alusta 1920-luvulle, jolloin hän inspiroi yhtä lailla Venäjän kuin Länsi-Euroopan kokeellisia taiteilijoita. Näyttelyssä nähdään yli sata teosta, joihin kuuluu paljon maalauksia, mutta myös kuvituksia, pukuja, lavastusluonnoksia ja balettitaltiointeja. Lähes kaikki näyttelyn teokset nähdään ensimmäistä kertaa Suomessa.

Goncharovan mittavaa taiteellista tuotantoa innoittivat niin kansantaide kuin uskonnolliset ikonit. Hänen taiteensa oli myös ristiriitaista: Goncharova saattoi samaan aikaan esiintyä kasvot maalattuna katuperformanssissa Moskovassa ja luoda uskonnollista taidetta vanhojen ikonien inspiroimana. Kuvataiteen lisäksi Goncharova suunnitteli pukuja ja lavasteita Sergei Djaghilevin kuuluisaan Venäläiseen balettiin sekä pukuja muotitaloille Moskovaan ja Pariisiin, oli mukana avantgardistisessa elokuvassa sekä teki kuvituksia kokeellisiin runoihin.

Näyttelyssä on esillä myös Tarja Ervastin valoteos Aiheita Kultaisesta kukosta (Le Coq d’or), 2020. Nikolai Rimsky-Korsakovin säveltämä Kultainen kukko esitettiin vuonna 1914 Pariisissa oopperabalettina, johon Mihail Fokin teki koreografian ja Natalia Goncharova lavastuksen ja puvustuksen. Valoteokseen on tuotu aiheita Goncharovan suunnittelemasta kolmannen näytöksen lavastusmaalauksesta Sergei Djagilevin valaistuksen hengessä.

Näyttelyn toteuttavat Ateneumin taidemuseo, Lontoon Tate Modern ja Firenzen Fondazione Palazzo Strozzi yhteistyössä Tretjakovin gallerian kanssa. Näyttelyn kuraattoreita ovat intendentti Timo Huusko Ateneumin taidemuseosta sekä näyttelypäällikkö Matthew Gale ja kansainvälisen taiteen kuraattori Natalia Sidlina Tate Modernista.

Lue lisää tiedotteesta

Tutustu syvemmin Natalia Goncharovaan

Näyttelyn ollessa suljettu, runsaasti kuvitettu näyttelyluettelo esittelee ensimmäistä kertaa suomalaiselle yleisölle Gontšarovan merkityksen koko laajuudessaan monitahoisena ja kiehtovana 1900-luvun taiteen uranuurtajana. Näyttelykatalogi verkkokaupasta tarjoushintaan 19€ (norm. 28€)

Katso kaikki Natalia Goncharova -tuotteet verkkokaupasta

 

Takaisin alkuun

Saavutettavat esittelytekstit

Natalia Goncharova -näyttelyn seinätekstit saavutettavassa muodossa. Lue seinätekstit

Takaisin alkuun

Tiesitkö tämän Natalia Goncharovasta?

Avantgarden kuningatar

1900-luvun alkaessa Moskova oli yksi kiinnostavimmista taidekaupungeista maailmassa. Natalia Goncharova julistautui venäläisen avantgarden* johtohahmoksi jo ennen muita, sittemmin tunnetuksi nousseita taiteilijakollegoitaan Kazimir Malevichia, Marc Chagallia tai Wassily Kandinskyä, järjestämällä valtavan yksityisnäyttelyn Moskovaan vuonna 1913 kun hän oli 32-vuotias. Kunnianhimoinen näyttely oli ensimmäinen venäläisen avantgarde-taiteilijan soolonäyttely – ja asialla oli vieläpä nainen.

* Avantgarde tarkoittaa kokeilevaa ja aikansa vakiintuneita suuntauksia rikkovaa taidetta.

Takaisin alkuun

Rohkea kapinallinen

Natalia Goncharova oli merkittävä kuvataiteen, muodin ja baletin uudistaja, joka ei antanut sukupuoliroolien tai taiteidenvälisten raja-aitojen kahlita itseään. Aikalaiskriitikot kuitenkin pillastuivat erityisesti vuonna 1910 järjestetystä näyttelystä ja naistaiteilijan tavasta kuvata alastonta vartaloa. Näyttelyn alastonmaalaukset, kuten Hedelmällisyyden jumala (1909–1910), joutuivat poliisin takavarikoimaksi. Taiteilija sai syytteen ”korruptoituneiden” teosten esittämisestä. Tänä päivänä teokset ovat moskovalaisen Tretjakovin gallerian omistuksessa ja osa niistä nähdään Ateneumin näyttelyssä.

Takaisin alkuun

Teatterin uudistaja

Vuonna 1914 Natalia Goncharova nousi kansainväliseen kuuluisuuteen Sergei Djagilevin Venäläisen baletin lavastajana ja puvustajana. Myöhemmin hän vastasi myös säveltäjä Igor Stravinskin balettien Tulilintu ja Häät lavastuksesta ja puvustuksesta. Goncharovan työ teatterin parissa sai vahvoja vaikutteita venäläisestä kansantaiteesta. Taiteilija jatkoi työskentelyä teatterin parissa koko uransa ajan. Ateneumin näyttelyssä voi tutustua hänen suunnittelemiinsa pukuihin ja lavastusluonnoksiin sekä balettitaltiointeihin näytöksistä.

Takaisin alkuun

”Kaikkismin” edelläkävijä

Natalia Goncharova kehitti uuden abstraktin taiteen suuntauksen, rayonismin, yhdessä kumppaninsa Mihail Larionovin kanssa. Suuntaus kehittyi kubismista ja futurismista: termillä rayonismi viitataan eri esineiden lähettämään säteilyyn ja sen kuvaamiseen. Goncharovan innostus perustui lisäksi tietämykseen radioaaltojen ja röntgensäteiden olemassaolosta. ”Kaikkismi” kuvaa osuvasti Goncharovan monipuolista tuotantoa: maalausten, pukujen ja lavasteiden lisäksi hän teki performansseja, toteutti kuvituksia kokeellisiin runoihin sekä oli mukana avantgardistisessa elokuvassa.

Takaisin alkuun

Idän ja lännen vaikutteiden yhdistäjä

Natalia Goncharova totesi vuonna 1913: ”Länsi on näyttänyt minulle yhden asian: kaikki mikä siinä on olennaista, tulee idästä.”

Rayonismin lisäksi Natalia Goncharova ja Mihail Larionov kehittivät myös uusprimitivistisen taidesuuntauksen. Maalaustyyli yhdisti länsimaista modernismia perinteisen venäläisen kansantaiteen muotoihin. Uusprimitivistisissä teoksissa saattoi olla elementtejä venäläisistä lubok-painokuvista, ikonimaalauksesta ja mainoskylteistä. Natalia Goncharova on inspiroinut monipuolisella tuotannollaan niin Venäjän kuin Länsi-Euroopan kokeellisia taiteilijoita.

Takaisin alkuun

Tiedotteet

Ateneum etsii Elga Sesemannin teoksia

  Ateneumin taidemuseo on kiinnostunut julkisissa kokoelmissa ja yksityisessä omistuksessa olevista kuvataiteilija Elga Sesemannin (1922−2007) teoksista. Viipurissa syntynyt Sesemann opiskeli Suomen Taideakatemian koulussa ja Vapaassa taidekoulussa Helsingissä 1940-luvulla ja debytoi Nuorten näyttelyssä vuonna 1943. Opiskeluvuosien jälkeen Sesemann muutti Ruovedelle, mihin hän rakennutti ateljeekodin taiteilijapuolisonsa…

Lue lisää