Musiikki ja hiljaisuus

Musiikki ja hiljaisuus – Suomalaista symbolismia -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Suomalaista symbolismia

Ateneumin kesänäyttely Musiikki ja hiljaisuus. Suomalaista symbolismia kutsuu kävijät kuuntelemaan taidetta. Näyttely korostaa kuvataiteen ja musiikin välillä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vallinnutta syvää vuorovaikutusta. Sen teemat liikkuvat ihmisen ja luonnon äänistä symbolistisen musiikin ja sisäisen äänen kautta hiljaisuuteen, johdattaen kävijän äänistä, väreistä ja valosta pimeyteen.

Esillä olevien noin 80 teoksen joukossa on niin maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa ja veistoksia kuin taideteollisuutta ja musiikin historiaan liittyvää materiaalia. Näyttelyn kuraattori on ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman-Hanhivaara.

Symbolistitaiteilijat pitivät musiikkia kaikkein korkeimpana taiteenlajina sen koskettavuuden vuoksi, ja pyrkivät luomaan sille visuaalisesti yhtä tunteikkaan vastineen. Symbolistisäveltäjät puolestaan näkivät musiikin tarkoituksena olevan ylevän ja ekstaattisen kokemuksen luomisen kuulijalle.

Näyttely kutsuu kävijän nauttimaan suomalaisesta symbolismista eri aistien kautta. Suurin osa teoksista on Ateneumin omasta kokoelmasta, mutta joukossa on myös lainoja muista museoista ja yksityiskokoelmista. Teokset johdattavat kävijää huudon kuvauksista kohti kyynelten äänettömyyttä, valosta pimeyteen, luonnon fyysisestä havainnoinnista oman Esillä olevien noin 80 teoksen joukossa on niin maalauksia, piirustuksia, grafiikkaa ja veistoksia kuin taideteollisuutta ja musiikin historiaan liittyvää materiaalia. Näyttelyn kuraattori on ranskalainen taidehistorioitsija Laura Gutman-Hanhivaara.sisimmän kohtaamiseen. Näyttelyn lopuksi kuljetaan jälleen kohti elämää ja valoa.

Osa näyttelystä on omistettu symbolistiselle musiikille, erityisesti Jean Sibeliuksen sävellykselle Pelleas ja Melisande -näytelmään, joka valmistui Helsingin Ruotsalaiseen teatteriin vuonna 1905 ja jatkoi toisellekin kaudelle 1906. Säveltäjä Erkki Melartinin taideteokset puolestaan kuvaavat, kuinka tämä monipuolinen taiteilija ilmaisi itseään visuaalisesti.

Näyttelyssä on myös ”musiikkisali”, jossa yhdistyvät mm. Akseli Gallen-Kallelan ja Väinö Blomstedtin kuvakudokset ja Ville Vallgrenin veistos Kaiku (1887) sekä niiden taustalla soiva musiikki, mikä luo kävijälle kokemuksen symbolistien suosimasta eri taiteenlajien välisestä vuoropuhelusta. Levy-yhtiö Ondinen tuottama ja näyttelyssä kuultava kokoelma symbolistista musiikkia korvaa perinteisen näyttelyluettelon. Levyyn liittyy 32-sivuinen vihko, joka sisältää kuraattorin kirjoittaman artikkelin ja runsaasti teoskuvia.

Museonjohtajan blogi

Marja Sakari: Uuden museonjohtajan tervehdys

Marja Sakari aloitti työnsä Ateneumin museonjohtajana joulukuun 2018 alussa. Ensimmäisessä blogikirjoituksessaan Sakari valottaa ajatuksiaan Ateneumin tulevaisuudesta sekä pohtii, millainen on taiteen merkitys juuri tässä ajassa. Aloittaessani nyt uutena Ateneumin johtajana, olen pohtinut paljon niitä eroja, joita Kiasman ja Ateneumin välillä on. Olen aiemman museourani…

Lue lisää
Instagramissa