Maailmalta löysin itseni

Helene Schjerfbeck: Lukevat tytöt (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.

Helene Schjerfbeck

Näyttely kertoo, kuinka Helene Schjerfbeckistä tuli Helene – kuinka lahjakkaasta oppilaasta kasvoi yksi historiamme vaikuttavimmista taiteilijoista. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkavuosiin Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1800-luvun lopussa.

Café AteneumOpastuksetTapahtumatTaidemenu5 asiaa Helenestä

Sijainti: kolmas kerros

Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon ja työskentelytapoihin – ja miten ne vaikuttivat hänen tuotantoonsa kotimaassa? Esille saadaan myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin nähty Suomessa.

Näyttelyn teokset kuvaavat maisemia, asetelmia ja taiteilijalle tärkeitä ihmisiä. Lisäksi näytteille saadaan 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884–1945, jotka esitetään kiinnostavasti aikajärjestyksessä. Kaikkiaan näyttelyssä nähdään noin 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa.

Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttely oli esillä Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) 27. lokakuuta 2019 asti. Näyttely oli ensimmäinen kattava katsaus taiteilijan tuotantoon Isossa-Britanniassa. Suomalaiset saavat nähdä näyttelyn Ateneumissa yli puolet laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.

Lue lisää näyttelystä tiedotteesta

Lue blogikirjoitus: Täysin tuntematon Schjerfbeckin teos on löytynyt

Café Ateneum

Ota hetki Café Ateneumissa näyttelyvierailun lomassa! Kolmannessa kerroksessa on näyttelyiden ajan 15.11.2019–26.1.2020 Café Ateneum, jossa voi nauttia suolaista ja makeaa purtavaa, muun muassa Helene-leivoksia. Kahvilassa on myös A-oikeudet. Kahvila on avoinna näyttelyiden aukiolopäivinä klo 11 alkaen museon sulkemisaikaan asti. Kahvila on suunniteltu yhteistyössä Antiikkiliike Risto Muurin ja Järvenpään Kukkatalon kanssa.

Huom! Kahvilan sijainnista johtuen pääsy vain museolipun ostaneille. Kahvila ottaa vastaan max. 20 hengen pöytävarauksia. Varaukset:ateneum@soupster.com, puh. 040 563 8430

Takaisin alkuun

OPASTUKSET

Syvennä vierailua näyttelyyn opastuksella tai näyttelyintrossa – ja saa taiteesta enemmän irti!

Näyttelyintrot ja opastukset omalle ryhmälle
Näyttelyyn järjestetään kiertäviä opastuksia ainoastaan museon normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Näyttelyintrossa istutte Ateneum-salissa, missä opas pitää luennon näyttelyn sisällöstä ja taustoista kuvaesityksen myötä.
Tilaa opastus tai näyttelyintro omalle ryhmällesi

Yksittäispaikat näyttelyintroihin ja opastuksille
Jos haluat varmistaa paikkasi introlla tai opastuksella, osta lippu etukäteen.
Yksittäispaikat Maailmalta löysin itseni ja Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyintroihin
Opastettu kierros Maailmalta löysin itseni ja Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyihin

Näyttelyyn järjestetään myös rajattu määrä pääsylipun hintaan sisältyviä näyttelyintroja, joihin paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Lue lisää

Kouluille

Lue lisää Ateneumin kouluille ja päiväkodeille suunnatuista palveluista sekä materiaaleista

Takaisin alkuun

TAPAHTUMIA

Heleneä odotellessa -luentosarja
Torstaisin 10.10., 24.10. ja 7.11. klo 17. Liput 25 € (normaali, sis. sisäänpääsyn) / 10 €. Lue lisää

Helene Schjerfbeck -luento: Jeremy Lewison
La 16.11. klo 12 Ateneum-sali. The Mirror and the Mask. Lue lisää

Kuvataiteilija Vappu Rossin piirustusillat
Torstaisin 28.11., 5.12., 9.1., 16.1. ja 23.1. klo 17–19. Liput 39/29 €. Lue lisää

Minä maalaan teidät kaikki 
Ateneum-salissa nähdään 16 esitystä Helene Schjerfbeckistä kertovasta näytelmästä Minä maalaan teidät kaikki 3.12.2019–17.1.2020. Lue lisää esityksistä

Tieteiden yö: Helene Schjerfbeck monitieteellisesti
To 16.1. klo 17 Ateneum-sali. Helene Schjerfbeckin taiteen konservoinnista ja sen erityiskysymyksistä. Lue lisää

Katso kaikki tapahtumat tapahtumakalenterista

Takaisin alkuun

Ateneum-taidemenu

Taidemenu on Ateneumin taidemuseon ja HOK-Elannon tarjoama kokonaisvaltainen maku- ja kulttuurielämys. Se sisältää runsaan menun ravintolassa sekä pääsylipun Ateneumiin. Taidemenu on saatavilla Belgessä, Casa Largossa, Kaarnassa ja Keskuskadun La Famigliassa. Taidemenu on voimassa näyttelyn ajan 15.11.2019–26.1.2020. Lue lisää taidemenuista

Takaisin alkuun

Näyttelyn kumppanit

 Scandic

 

Helene Schjerfbeck: Omakuva, 1884-1885. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Ateneumin ystävien kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Henri Tuomi

Helene Schjerfbeck: Omakuva, 1884-1885. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Ateneumin ystävien kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Henri Tuomi

Tiesitkö tämän Helene Schjerfbeckistä?

Lahjakas lapsi, joka selvisi perheen murhenäytelmästä

Helene Schjerfbeckin taiteilijanlahjat huomattiin jo hänen ollessaan 11-vuotias, jolloin hän pääsi piirustuskouluun. Schjerfbeckin perheellä tosin oli varaa vain yhden lapsen, Magnus-veljen koulutukseen, mutta onneksi Helenen opettajat luottivat hänen lahjakkuuteensa ja järjestivät hänelle vapaaoppilaspaikan. Helenen ollessa 13-vuotias hänen isänsä kuoli tuberkuloosiin ja perhe ajautui taloudelliseen ahdinkoon. Opintojen rahoitus kuitenkin jatkui, ja 18 vuotta täytettyään Helene matkusti Pariisiin senaatin matka-apurahan turvin.

Takaisin alkuun

Helene Schjerfbeck Kalifornialainen, detalji (1919). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Itsenäinen ja uskalias

Schjerfbeckin elinaikana moderni taide koki monta mullistusta impressionismista kubismiin. Schjerfbeck itse kulki kuitenkin aina omaa tietään. Hän haki innoitusta niin vanhojen mestareiden töistä kuin sen ajan muotilehdistä – ja kehitti samalla oman, ainutlaatuisen ilmaisutyylinsä. Hänen teoksiaan on mahdotonta luokitella. Schjerfbeckiä luonnehditaankin usein ”taiteilijoiden taiteilijaksi”: hän kokeili jatkuvasti uusia tekniikoita ja oli aina valmis uudistumaan riskienkin uhalla sen sijaan, että olisi vain tyytynyt toistamaan aiempia saavutuksiaan.

Takaisin alkuun

Helene Schjerfbeck: Sypressejä, Fiesole (1894). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.

Helene Schjerfbeck: Sypressejä, Fiesole (1894). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.

Euroopan matkaaja

Helene Schjerfbeck matkusti nuoruudessaan laajalti muun muassa Wieniin, Pietariin, Firenzeen, Pariisiin, Lontooseen ja St Ivesiin. Englannissa hänen töitään oli esillä Piccadillyllä sijaitsevassa galleriassa Lontoossa lähellä nykyistä Royal Academya jo vuonna 1889. Matkustaminen edesauttoi osaltaan oman tyylin luomista, ja Suomeen palattuaan Schjerfbeck hyödynsi Euroopan-kokemuksiaan taiteessaan. Vaikkei hän vanhemmiten enää matkustellut, Schjerfbeck maalasi jatkuvasti teoksia, jotka saivat innoituksensa kansainvälisestä taiteesta. Kuollessaan vuonna 1946 hän oli omistanut yli 70 vuotta elämästään taiteelle.

Takaisin alkuun

Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva, detalji (1915)

Helene Schjerfbeck: Mustataustainen omakuva, detalji (1915). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Hallonblad. Kuva: Kansallisgalleria/Yehia Eweis.

Peloton peiliin katsoja

Schjerfbeck maalasi omakuvia läpi elämänsä. Omakuvia syntyi erityisen paljon taiteilijan viimeisenä kahtena elinvuotena, jolloin hän piirsi ja maalasi kaikkiaan yli 20 omakuvaa, joissa hän tutki omaa ruumiillista ja henkistä vanhenemistaan. Kirjeessä ystävälleen hän kertoi, miten ”malli on silloin aina saatavilla, ei vain ole lainkaan hauskaa nähdä itseään”. Näissä myöhäiskauden teoksissa taiteilija siirtyi kohti radikaalin abstraktia ilmaisua, joka jo ennakoi Francis Baconin, Lucian Freudin ja Frank Auerbachin muotokuvia.

Takaisin alkuun

Helene Schjerfbeck: Opettajatar, yksityiskohta(1933)

Helene Schjerfbeck: Opettajatar, yksityiskohta (1933). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Kaunisto. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Muodista lumoutuja

Schjerfbeck kiinnostui muodista opiskellessaan Pariisissa 1880-luvulla. Hän sai innoitusta henkilökuviinsa muodin vaihtuvasta estetiikasta, muuntuvista silueteista ja meikattujen kasvojen uskaliaista väreistä. Schjerfbeckin serkun tyttärestä Dora Estlanderista tuli taiteilijan muusa, jonka kanssa saattoi keskustella muodista, ja veljenpoika Måns sai istua mallina monissa Schjerfbeckin dandy-muotokuvissa. Schjerfbeck saikin materiaalin tunnun toistumaan teostensa mallien vaatteissa ainutlaatuisella tavalla. Schjerfbeck tilasi ranskalaisia muotilehtiä myös Suomeen palattuaan ja oli erityisen viehättynyt 1920-luvun uudesta poikatytöstä, garçonnesta.

Takaisin alkuun

Tiedotteet

Natalia Goncharovan näyttely esittelee ”kaikkismin” edelläkävijän

Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään 27.2.–17.5.2020 Natalia Goncharovan näyttely. Natalia Goncharova (1881–1962) tunnetaan Venäjän avantgarde-taiteen keskushahmona, joka inspiroi niin Venäjän kuin Länsi-Euroopan kokeellisia taiteilijoita. Esille saadaan laajasti taiteilijan teoksia 1900-luvun neljältä ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Ennen Ateneumia näyttely on esillä Tate Modernissa Lontoossa ja Palazzo Strozzissa…

Lue lisää