Maailmalta löysin itseni

Café Ateneum | Opastukset |  Tapahtumat | Taidemenu | 5 asiaa Helenestä

Näyttely päättyy su 26.1.2020. Pidennetyt aukioloajat kahtena viimeisenä viikonloppuna: ti 10–18 | ke, to 10–20 | pe 10–21 | la, su 10–20 | ma suljettu

Sijainti: kolmas kerros

Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon ja työskentelytapoihin – ja miten ne vaikuttivat hänen tuotantoonsa kotimaassa? Esille saadaan myös teoksia, joita ei ole aikaisemmin nähty Suomessa.

Näyttelyn teokset kuvaavat maisemia, asetelmia ja taiteilijalle tärkeitä ihmisiä. Lisäksi näytteille saadaan 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884–1945, jotka esitetään kiinnostavasti aikajärjestyksessä. Kaikkiaan näyttelyssä nähdään noin 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa.

Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttely oli esillä Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) 27. lokakuuta 2019 asti. Näyttely oli ensimmäinen kattava katsaus taiteilijan tuotantoon Isossa-Britanniassa. Suomalaiset saavat nähdä näyttelyn Ateneumissa yli puolet laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.

Lue lisää näyttelystä tiedotteesta

Lue blogikirjoitus: Täysin tuntematon Schjerfbeckin teos on löytynyt

Café Ateneum

Ota hetki Café Ateneumissa näyttelyvierailun lomassa! Kolmannessa kerroksessa on näyttelyiden ajan 15.11.2019–26.1.2020 Café Ateneum, jossa voi nauttia suolaista ja makeaa purtavaa, muun muassa Helene-leivoksia. Kahvilassa on myös A-oikeudet. Kahvila on avoinna näyttelyiden aukiolopäivinä klo 11 alkaen museon sulkemisaikaan asti. Kahvila on suunniteltu yhteistyössä Antiikkiliike Risto Muurin ja Järvenpään Kukkatalon kanssa.

Huom! Kahvilan sijainnista johtuen pääsy vain museolipun ostaneille. Kahvila ottaa vastaan max. 20 hengen pöytävarauksia. Varaukset:​ateneum@soupster.com, puh. 040 563 8430

Takaisin alkuun

OPASTUKSET

Syvennä vierailua näyttelyyn opastuksella tai näyttelyintrossa – ja saa taiteesta enemmän irti!

Näyttelyintrot ja opastukset omalle ryhmälle
Näyttelyyn järjestetään kiertäviä opastuksia ainoastaan museon normaalien aukioloaikojen ulkopuolella. Näyttelyintrossa istutte Ateneum-salissa, missä opas pitää luennon näyttelyn sisällöstä ja taustoista kuvaesityksen myötä.
Tilaa opastus tai näyttelyintro omalle ryhmällesi

Yksittäispaikat näyttelyintroihin ja opastuksille
Jos haluat varmistaa paikkasi introlla tai opastuksella, osta lippu etukäteen.
Yksittäispaikat Maailmalta löysin itseni ja Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyintroihin
Opastettu kierros Maailmalta löysin itseni ja Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyihin

Näyttelyyn järjestetään myös rajattu määrä pääsylipun hintaan sisältyviä näyttelyintroja, joihin paikat täytetään saapumisjärjestyksessä. Lue lisää

Kouluille

Lue lisää Ateneumin kouluille ja päiväkodeille suunnatuista palveluista sekä materiaaleista

Takaisin alkuun

TAPAHTUMIA

Minä maalaan teidät kaikki 
Ateneum-salissa nähdään 16 esitystä Helene Schjerfbeckistä kertovasta näytelmästä Minä maalaan teidät kaikki 3.12.2019–17.1.2020. Lue lisää esityksistä

Helene Schjerfbeck -kuraattoriluento: Anna-Maria von Bonsdorff
Ke 8.1. klo 18, Ateneum-sali. Lue lisää luennosta

Keskustelu: Helene Schjerfbeckin omakuvat
La 11.1. klo 14.00–15.30, Ateneum-sali. Keskustelemassa Schjerfbeckin omakuvista väitellyt FT Patrik Nyberg ja vastaväittäjänä toiminut FT Marja Lahelma. Lue lisää keskustelusta

Tieteiden yö: Helene Schjerfbeck monitieteellisesti
To 16.1. klo 17, Ateneum-sali. Helene Schjerfbeckin taiteen konservoinnista ja sen erityiskysymyksistä. Lue lisää

Katso kaikki tapahtumat tapahtumakalenterista

Takaisin alkuun

Ateneum-taidemenu

Taidemenu on Ateneumin taidemuseon ja HOK-Elannon tarjoama kokonaisvaltainen maku- ja kulttuurielämys. Se sisältää runsaan menun ravintolassa sekä pääsylipun Ateneumiin. Taidemenu on saatavilla Belgessä, Casa Largossa, Kaarnassa ja Keskuskadun La Famigliassa. Taidemenu on voimassa näyttelyn ajan 15.11.2019–26.1.2020. Lue lisää taidemenuista

Takaisin alkuun

Näyttelyn kumppanit

Tiesitkö tämän Helene Schjerfbeckistä?

Lahjakas lapsi, joka selvisi perheen murhenäytelmästä

Helene Schjerfbeckin taiteilijanlahjat huomattiin jo hänen ollessaan 11-vuotias, jolloin hän pääsi piirustuskouluun. Schjerfbeckin perheellä tosin oli varaa vain yhden lapsen, Magnus-veljen koulutukseen, mutta onneksi Helenen opettajat luottivat hänen lahjakkuuteensa ja järjestivät hänelle vapaaoppilaspaikan. Helenen ollessa 13-vuotias hänen isänsä kuoli tuberkuloosiin ja perhe ajautui taloudelliseen ahdinkoon. Opintojen rahoitus kuitenkin jatkui, ja 18 vuotta täytettyään Helene matkusti Pariisiin senaatin matka-apurahan turvin.

Takaisin alkuun

Itsenäinen ja uskalias

Schjerfbeckin elinaikana moderni taide koki monta mullistusta impressionismista kubismiin. Schjerfbeck itse kulki kuitenkin aina omaa tietään. Hän haki innoitusta niin vanhojen mestareiden töistä kuin sen ajan muotilehdistä – ja kehitti samalla oman, ainutlaatuisen ilmaisutyylinsä. Hänen teoksiaan on mahdotonta luokitella. Schjerfbeckiä luonnehditaankin usein ”taiteilijoiden taiteilijaksi”: hän kokeili jatkuvasti uusia tekniikoita ja oli aina valmis uudistumaan riskienkin uhalla sen sijaan, että olisi vain tyytynyt toistamaan aiempia saavutuksiaan.

Takaisin alkuun

Euroopan matkaaja

Helene Schjerfbeck matkusti nuoruudessaan laajalti muun muassa Wieniin, Pietariin, Firenzeen, Pariisiin, Lontooseen ja St Ivesiin. Englannissa hänen töitään oli esillä Piccadillyllä sijaitsevassa galleriassa Lontoossa lähellä nykyistä Royal Academya jo vuonna 1889. Matkustaminen edesauttoi osaltaan oman tyylin luomista, ja Suomeen palattuaan Schjerfbeck hyödynsi Euroopan-kokemuksiaan taiteessaan. Vaikkei hän vanhemmiten enää matkustellut, Schjerfbeck maalasi jatkuvasti teoksia, jotka saivat innoituksensa kansainvälisestä taiteesta. Kuollessaan vuonna 1946 hän oli omistanut yli 70 vuotta elämästään taiteelle.

Takaisin alkuun

Peloton peiliin katsoja

Schjerfbeck maalasi omakuvia läpi elämänsä. Omakuvia syntyi erityisen paljon taiteilijan viimeisenä kahtena elinvuotena, jolloin hän piirsi ja maalasi kaikkiaan yli 20 omakuvaa, joissa hän tutki omaa ruumiillista ja henkistä vanhenemistaan. Kirjeessä ystävälleen hän kertoi, miten ”malli on silloin aina saatavilla, ei vain ole lainkaan hauskaa nähdä itseään”. Näissä myöhäiskauden teoksissa taiteilija siirtyi kohti radikaalin abstraktia ilmaisua, joka jo ennakoi Francis Baconin, Lucian Freudin ja Frank Auerbachin muotokuvia.

Takaisin alkuun

Muodista lumoutuja

Schjerfbeck kiinnostui muodista opiskellessaan Pariisissa 1880-luvulla. Hän sai innoitusta henkilökuviinsa muodin vaihtuvasta estetiikasta, muuntuvista silueteista ja meikattujen kasvojen uskaliaista väreistä. Schjerfbeckin serkun tyttärestä Dora Estlanderista tuli taiteilijan muusa, jonka kanssa saattoi keskustella muodista, ja veljenpoika Måns sai istua mallina monissa Schjerfbeckin dandy-muotokuvissa. Schjerfbeck saikin materiaalin tunnun toistumaan teostensa mallien vaatteissa ainutlaatuisella tavalla. Schjerfbeck tilasi ranskalaisia muotilehtiä myös Suomeen palattuaan ja oli erityisen viehättynyt 1920-luvun uudesta poikatytöstä, garçonnesta.

Takaisin alkuun