Kohtaamisia kaupungissa

  • 19.10.2018–20.1.2019
Liput: museolipulla
Henry Ericsson: Fazerin baari, 1931. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
Henry Ericsson: Fazerin baari, 1931. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Kuinka kaupungistuminen vaikutti suomalaisten elämäntapoihin – ja kuinka se näkyi kuvataiteessa? Miten arki muuttui, kun vapaa-ajan määrä lisääntyi ja sukupuoliroolit vapautuivat? Kohtaamisia kaupungissa kertoo kiehtovan tarinan 1900-luvun Suomesta. Noin 300 teoksen kokonaisuudessa on runsaasti harvoin esillä olleita teoksia Kansallisgallerian kokoelmista.

Kohtaamisia kaupungissa sai alkunsa Moderni nainen -näyttelystä, joka esitteli Helene Schjerfbeckin, Elga Sesemannin, Sigrid Schaumanin ja Ellen Thesleffin teoksia. Ateneumin tuottama näyttely nähtiin New Yorkissa, Tukholmassa ja Oulussa. Kohtaamisia kaupungissa laajentaa näkökulmaa elämäntapojen muuttumiseen kaupungissa ja sen näkymiseen suomalaisessa kuvataiteessa. Teosten aiheet vaihtelevat kaupungista kotiin, sodasta sirkukseen ja kehosta identiteettiin. Mukana on erityisen paljon tunnistettavia kaupunkinäkymiä Helsingistä.

Kohtaamisia kaupungissa on Ateneumin kokoelmien juhlaa: näyttelyssä nähdään noin 300 teosta Kansallisgallerian kokoelmista yli 80 taiteilijalta. Lisäksi mukana on seitsemän Elga Sesemannin teosta Tuomo Sepon yksityiskokoelmasta. Helene Schjerfbeckiltä näyttelyssä nähdään 14 maalausta. Esillä on myös Ateneumin saamia uusia teoslahjoituksia: esimerkiksi Simo Hannulan kaupunkiaiheista grafiikkaa ja piirustuksia.

Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Marcus Collin, Antti Favén, Aarre Heinonen, Tove Jansson, Olli Lyytikäinen, Åke Mattas, Ulla Rantanen, Sigrid Schauman ja Esko Tirronen. Teoksista noin puolet on grafiikkaa taiteilijoilta kuten Marjatta Hanhijoki, Reino Harsti, Juho Karjalainen, Viktor Kuusela, Helmi Kuusi, Aune Mikkonen ja Tuulikki Pietilä. Veistoksia on esillä muun muassa Wäinö Aaltoselta, Marjo Lahtiselta, Essi Renvallilta ja Helena Pylkkäseltä. Näyttelysaleissa nähdään yllättäviä kohtaamisia ja särmikkäitä rinnastuksia eri aikakausilta 1910-luvulta 1980-luvulle.

Näyttelyn kuraattoreita ovat erikoistutkija Anu Utriainen, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff ja pääjohtaja, dosentti Susanna Pettersson (Nationalmuseum, Ruotsi). Näyttelyarkkitehtuurista vastaavat Iines Karkulahti ja Meri Wiikinkoski.

Näyttelyn yhteydessä on ilmestynyt runsas julkaisu, jonka kirjoittajia ovat erikoistutkija Erkki Anttonen, Kansallisgallerian kokoelmahallintajohtaja Riitta Ojanperä, kirjailija Agneta Rahikainen, erikoistutkija Anu Utriainen, intendentti Anna-Maria von Bonsdorff sekä dosentti Susanna Pettersson. Julkaisu ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Kouluaineisto näyttelyyn

Aineisto on suunniteltu opettajien ja muiden lasten ja nuorten parissa työskentelevien aikuisten käyttöön.