Klassikot kiertueella 2017

Helene Schjerfbeck: Toipilas, 1888. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Ateneumin rakastetuimpiin kuuluvat klassikot – Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888) ja Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) – vierailivat Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi yhdessätoista suomalaisessa museossa.

Siirry kiertuesivulle

 

Toipilas oli esillä
Ahvenanmaan taidemuseossa Maarianhaminassa (14.2.–12.3.)
Tampereen taidemuseossa (21.3.–23.4.)
K.H.Renlundin museo – Keski-Pohjanmaan maakuntamuseossa Kokkolassa (2.5.–4.6.)
Kemin taidemuseossa (13.6.–16.7.)
Saamelaismuseo Siidassa Inarissa (25.7.–27.8.)
Rauman taidemuseossa (5.9.–24.9.)

Kaski oli esillä
Turun taidemuseossa (2.5.–11.6.)
Hämeenlinnan taidemuseossa (20.6.–30.7.)
Lappeenrannan taidemuseossa (8.8.–10.9.)
Joensuun taidemuseo Onnissa (19.9.–22.10.)
Jyväskylän taidemuseossa (31.10.–10.12.)

Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888)

Teos on maalattu Englannin Cornwallissa St. Ivesin kylässä. Schjerfbeck vieraili seudulla kahteen otteeseen 1880-luvun lopulla. Maalaus oli syntymävuotenaan esillä Pariisin Salongin näyttelyssä nimellä Première verdure, ensi viherrys. Sairas lapsi oli ajan taiteessa usein toistuva aihe, mutta Schjerfbeckin teos kertoo yhtä paljon elämänvoimien palautumisesta. Sivellintyöskentely on eloisaa ja valon käsittely lähenee impressionismia. Teos sai Pariisissa kiitosta. Vastaanotto kotimaassa oli aluksi ristiriitainen – teknistä suoritusta kiitettiin, mutta teosta pidettiin toisaalta liiankin realistisena. Suomen Taideyhdistys päätti kuitenkin ostaa Toipilaan, ja se liitettiin Ateneumin kokoelmiin pian valmistumisensa jälkeen.

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893)

Kaskeamalla eli puut polttamalla saatiin hedelmällistä viljelysmaata. Järnefelt maalasi savolaisten maatyöläisten raskaan aherruksen kuvauksen osittain ulkona, kaskiaukiolla. Hän käytti maalaustyön edetessä apunaan myös malleista ja maisemista ottamiaan valokuvia. Eurooppalaisen taiteen realistiset ja naturalistiset virtaukset välittyivät vahvoina myös Suomeen. Teos on kotimaisiin aiheisiin keskittyneen Järnefeltin tunnetuin ja yksi Suomen taiteen kultakauden ikoni. Tunteisiin vetoava teos herätti jo valmistumisensa aikoihin keskustelua köyhän väestön oikeuksista.

Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893), on kuvattu Googlen Arts and Culture -sivustolle ns. gigapixel-menetelmällä. Kuvausmenetelmä on äärimmäisen tarkka, ja sillä kuvattua teosta voi netissä tutkia tarkemmin kuin paljaalla silmällä.

Yksityiskohtia Kaski-teoksesta otetusta gigapixel-kuvasta:
http://goo.gl/AzKP9

Ateneumin taidemuseo Googlen Arts and Culture -sivustolla:
https://www.google.com/culturalinstitute/beta/partner/ateneum-art-museum

Museonjohtajan blogi

Marja Sakari: Uuden museonjohtajan tervehdys

Marja Sakari aloitti työnsä Ateneumin museonjohtajana joulukuun 2018 alussa. Ensimmäisessä blogikirjoituksessaan Sakari valottaa ajatuksiaan Ateneumin tulevaisuudesta sekä pohtii, millainen on taiteen merkitys juuri tässä ajassa. Aloittaessani nyt uutena Ateneumin johtajana, olen pohtinut paljon niitä eroja, joita Kiasman ja Ateneumin välillä on. Olen aiemman museourani…

Lue lisää
Instagramissa