Järven lumo

Järven lumo -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö

Haave omasta talosta järven rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä pääkaupungista väikkyi nuorten taiteilijoiden mielissä sata vuotta sitten. Kirjailija Juhani Aho ja hänen taiteilijavaimonsa Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven tuntumaan vuonna 1897. Pian perässä seurasivat Eero Järnefelt, Jean Sibelius ja Pekka Halonen perheineen.

Vilkas kanssakäyminen ja yhteisen ihanteen jakaminen tekivät Tuusulanjärven taiteilijayhteisöstä ainutlaatuisen Suomen historiassa.

Tuusulanjärven itärannalle syntyi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa merkittävä taiteilijayhteisö. Viidessä taiteilijahuvilassa asui ja työskenteli ajan suomalaisen kulttuurielämän keskeisiä tekijöitä perheineen: kirjailija Juhani Aho ja taidemaalari Venny Soldan-Brofeldt, säveltäjä Jean Sibelius, taidemaalarit Eero Järnefelt ja Pekka Halonen sekä runoilija J. H. Erkko.

Tuusulanjärven taiteilijayhteisö perustettiin poliittisesti levottomana aikana. Monet taiteilijat kokivat Helsingin ilmapiirin painostavana, ja toisaalta pääkaupungin vilkas huvielämä häiritsi keskittymistä luovaan työhön. Tuusulanjärven rannoille taiteilijoita houkuttivat luonnonkaunis ympäristö ja työskentelyrauha. Liian kauas pääkaupungin kulttuurielämästä ei kuitenkaan haluttu lähteä: Järvenpäästä pääsi Helsinkiin junalla puolessatoista tunnissa.

Järven lumo -näyttely kertoo tarinoita Tuusulanjärven taiteilijayhteisön elämästä ja sen kiehtovista kodeista. Taiteilijakotien teoksia ja esineistöä esittelevän näyttelyn kuraattorit ovat FT Riitta Konttinen ja Ateneumin ma. intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.

Museonjohtajan blogi

Marja Sakari: Kupkan taide antaa eväitä uudelle aikakaudelle

  ”Kuka Kupka?” kysyy Ateneumin mainoskampanja keväällä 2019. Saman kysymyksen joutui oletettavasti esittämään myös Guggenheim-museo toisen taiteilijan kohdalla, nimittäin tuodessaan ruotsalaisen Hilma af Klintin näyttelyn New Yorkiin. Näyttelyiden päättyessä toukokuussa 2019 tuskin kummassakaan kaupungissa joudutaan enää toistamaan tätä kysymystä. Suurelle yleisölle tuntemattoman tsekkiläisen taiteilijan, František…

Lue lisää
Instagramissa