Japanin avautuminen 1860-luvulla herätti suuren kiinnostuksen Itä-Aasian kulttuuriin ja japanilaisen taiteen sekä esineistön keräilystä tuli varsinainen muoti-ilmiö. Tällä oli vahva vaikutus kuvataiteisiin, muotoiluun, käsitöihin ja muotiin. Itämainen taidekäsitys rantautui myös pohjoismaihin ja teki lähtemättömän vaikutuksen eri alojen taiteilijoihin.
Suomessa japanomania sai valtaansa niin Albert Edelfeltin kuin Helene Schjerfbeckin. Japanilaisten puupiirrosten mullistava kuvakäsitys innosti myös Vincent van Goghin kuvaamaan luonnon pieniä yksityiskohtia. Ranskalainen Claude Monet matkusti Osloon maalaamaan talvista tunturimaisemaa japonismin hengessä. Ateneumin näyttelyssä kansainvälinen yltäkylläinen koristeellisuus, taide ja design kohtaavat pohjoismaisen luonnonläheisen herkkyyden.
Ateneumin taidemuseon vuodesta 2011 valmistelema tutkimus- ja näyttelyprojekti jatkaa Ateneumista Norjan ja Tanskan kansallisgallerioihin. Näyttelyn pääkuraattorina toimii kansainvälinen huippuasiantuntija professori Gabriel P. Weisberg.
Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875-1918 -konferenssi
19.2. klo 10-18.30 Ateneum-salissa
Konferenssin kieli on englanti.
Sisäänpääsy museolipun hinnalla.
Konferenssin ohjelma
Johdatus japonismeihin
9.3. klo 17-18 Ateneum-salissa
Taidehistorioitsija Mikiko Tokoyoda avaa näyttelyn teosten kautta näkökulmia japonismin eri ilmenemismuotoihin Euroopassa ja Pohjoismaissa.
Sisäänpääsy museolipun hinnalla.
Tilaisuuden kieli on suomi.
Japanomaniaa!
16.4. Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918 -näyttelyn teemapäivä
Luentoja, näyttelyjohdanto ja työpaja.
Tutustu ohjelmaan