Hiljainen kauneus

Aimo Kanerva: Talvimaisema Otalammelta, 1951–1952. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Pohjoismaiden ja Itä-Aasian yhteys

Pohjoismaiden ja Itä-Aasian taidetta yhdistävät ajatus arjen kauneudesta ja yhteys luontoon. Näyttely esittelee rinnakkain kuvataidetta, keramiikkaa, tekstiilitaidetta ja arkkitehtuuria suomalaisista, ruotsalaisista, tanskalaisista ja japanilaisista kokoelmista erityisesti 1950- ja 1960-luvuilta.

Hiljainen kauneus on jatkoa Ateneumissa keväällä 2016 nähdylle näyttelylle Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918. Suosittu näyttely synnytti tarpeen tutkia, miten ilmiö jatkui 1900-luvun edetessä ja millaisia uusia muotoja se sai. Näyttely tarkastelee erityisesti kahdensuuntaista vuorovaikutusta: myös Itä-Aasian taide otti vaikutteita Pohjoismaista. Japanin ohella pohjoismaiset taiteilijat, muotoilijat ja arkkitehdit saivat vaikutteita myös Kiinasta ja Koreasta.

Teosten estetiikka on pelkistettyä: geometriset muodot, hienostuneet värit ja materiaalin tuntu yhdistävät näyttelyssä nähtäviä teoksia. Näyttelyssä nähdään noin 250 teosta, joista noin kolmasosa on Ateneumin kokoelmista. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Aulis ja Heidi Blomstedt, Rune Jansson, Aimo Kanerva, Carl Kylberg, Maija ja Ahti Lavonen, Bernard Leach ja Shoji Hamada, Kyllikki Salmenhaara, Key Sato, Helene Schjerfbeck, Jaakko Sievänen ja Zao Wou-Ki.

Näyttelyssä nähdään runsaasti teoksia Japanista Tokion Mingei-museosta (The Japan Folk Crafts Museum) sekä Hayama Museum of Modern Artista. Teosten lainaajia ovat myös muun muassa Designmuseo, Ruotsin Göteborgin taidemuseo ja Moderna Museet sekä Tanskan Louisiana Museum of Modern Art.

Näyttelyn kuraattoreita ovat amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Ateneumin tuottama julkaisu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lue lisää näyttelystä tiedotteesta

Museonjohtajan blogi

Marja Sakari: Kupkan taide antaa eväitä uudelle aikakaudelle

  ”Kuka Kupka?” kysyy Ateneumin mainoskampanja keväällä 2019. Saman kysymyksen joutui oletettavasti esittämään myös Guggenheim-museo toisen taiteilijan kohdalla, nimittäin tuodessaan ruotsalaisen Hilma af Klintin näyttelyn New Yorkiin. Näyttelyiden päättyessä toukokuussa 2019 tuskin kummassakaan kaupungissa joudutaan enää toistamaan tätä kysymystä. Suurelle yleisölle tuntemattoman tsekkiläisen taiteilijan, František…

Lue lisää
Instagramissa