Hiljainen kauneus

Aimo Kanerva: Talvimaisema Otalammelta, 1951–1952. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Pohjoismaiden ja Itä-Aasian yhteys

15.2.–31.5.2020
Prins Eugens Waldemarsudde, Tukholma

Tukholmassa sijaitseva taidemuseo Prins Eugens Waldemarsudde esittelee Ateneumin taidemuseossa 14.6.–6.10.2019 esillä olleesta näyttelystä version, jonka painopiste on ruotsalaisessa taiteessa. 

Hiljainen kauneus – Pohjoismaiden ja Itä-Aasian yhteys syventyy Pohjoismaita ja Itä-Aasiaa yhdistävään pelkistettyyn estetiikkaan erityisesti 1950- ja 1960-lukujen taiteessa. Näiden kahden maantieteellisen alueen taidetta yhdistävät ajatus arjen kauneudesta ja yhteys luontoon. Näyttelyn konseptin ovat kehittäneet Ateneumin näyttelyn kuraattorit amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Tukholmassa nähtävän version on kuratoinut Waldemarsudden museonjohtaja Karin Sidén.

Hiljainen kauneus esittelee rinnakkain kuvataidetta, keramiikkaa, tekstiilitaidetta ja arkkitehtuuria suomalaisista, ruotsalaisista, tanskalaisista ja japanilaisista kokoelmista. Teosten estetiikka on pelkistettyä: geometriset muodot, hienostuneet värit ja materiaalin tuntu yhdistävät näyttelyssä nähtäviä teoksia. Esillä on kauniita ja toimivia arjen esineitä, kuten hienostunutta aasialaista keramiikkaa ja kimonoja. Näyttelyn maalaukset, piirustukset ja grafiikantyöt kuvaavat abstraktien aiheiden lisäksi maisemia ja asetelmia.

Hiljainen kauneus on jatkoa Ateneumissa keväällä 2016 nähdylle näyttelylle Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918. Suosittu näyttely synnytti tarpeen tutkia, miten ilmiö jatkui 1900-luvun edetessä ja millaisia uusia muotoja se sai. Mistä pohjoismainen pelkistetty estetiikka juontaa juurensa ja miten se kytkeytyy kuvataiteisiin? Näyttely tarkastelee erityisesti kahdensuuntaista vuorovaikutusta: myös Itä-Aasian taide otti vaikutteita Pohjoismaista. Japanin ohella taiteilijat saivat vaikutteita myös Kiinasta ja Koreasta.

Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Rune Jansson, Aimo Kanerva, Carl Kylberg, Ahti Lavonen, Bernard Leach ja Shoji Hamada, Kyllikki Salmenhaara, Alfred William Finch, Key Sato, Helene Schjerfbeck, Jaakko Sievänen, Erik Granfelt ja Erkki Heikkilä. Näyttelyssä nähdään runsaasti teoksia Japanista Tokion Mingei-museosta (The Japan Folk Crafts Museum) sekä Hayama Museum of Modern Artista. Teosten lainaajia ovat myös muun muassa Designmuseo, Ruotsin Göteborgin taidemuseo ja Moderna Museet sekä Tanskan Louisiana Museum of Modern Art.

Näyttelyn yhteydessä ilmestyi Ateneumin tuottama julkaisu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tutustu näyttelyyn Waldemarsudden sivuilla

Tiedotteet

Schjerfbeck- ja Ruovesi -näyttelyiden päivittäinen kävijämäärä ylitti Picasson

  Näyttelyt Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi olivat esillä Ateneumin taidemuseossa 15.11.2019–26.1.2020. Näyttelyissä vieraili keskimäärin 3 102 kävijää päivässä. Näyttelyt keräsivät jonoja Ateneumin pääoville erityisesti sen viimeisinä viikkoina. Kokonaisuudessaan näyttelyissä kävi 186 112 museovierasta. Näyttelyiden keskimääräinen päiväkävijämäärä oli suurempi kuin Pablo…

Lue lisää