Ateneumin taidemuseo toteuttaa yhteistyössä Amsterdamin Van Gogh museon kanssa suurnäyttelyn Arjen sankarit. Naturalismi kuvataiteessa, valokuvassa ja elokuvassa 1875–1918. Näyttely tuo esiin Suomenkin taiteessa tärkeän naturalistisen suuntauksen monia puolia useiden teemojen kautta.
Maalausten rinnalla nähdään aiemmin vähän tunnettua valokuvausta ja varhaista elokuvaa.
Näyttelyn on suunnitellut kansainvälisesti tunnettu naturalismin asiantuntija Gabriel P. Weisberg. Näyttely on esillä Amsterdamissa Van Gogh -museossa 8.10.-23.1.2010 ja Ateneumissa 18.2.-15.5.2011. Näyttelyn ennakkoliput ovat nyt myynnissä Lippupalvelussa.
Naturalismi oli kansainvälinen suuntaus, jonka tärkeä keskus oli Pariisi. Pohjoismaiden lisäksi se oli suosittu muun muassa Unkarissa, Venäjällä ja Yhdysvalloissa. Näyttelyyn onkin lainattu teoksia yli kolmestakymmenestä museosta, mm. Scottish National Gallery’stä ja Musée d’Orsay’sta sekä mm. yhdysvaltalaisista yksityiskokoelmista. Tunnetuimpiin taiteilijanimiin kuuluvat naturalistisen taiteen suuri esikuva Jules Bastien-Lepage sekä Pascal-Adolphe-Jean Dagnan-Bouveret ja Émile Friant.
Näyttelyssä on mukana useita Suomen taiteen historian keskeisiä teoksia kuten Albert Edelfeltin Lapsen ruumissaatto (1879), Akseli Gallen-Kallelan Poika ja varis (1884) ja Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset (Kaski) (1893). Nämä suomalaisille tutut teokset esitellään nyt kansainvälisessä yhteydessään.
1800-luvun lopun teollistuvassa Euroopassa naturalismi oli yksi johtavista suuntauksista kuvataiteessa, kirjallisuudessa ja teatterissa. Maalausten aiheena olivat ajan yhteiskunnallinen todellisuus ja tavallisten ihmisten arkielämä. Aiheet nousivat modernin elämän päivänpolttavista kysymyksistä. Työläiset, köyhät, maanviljelijät, kaupunkilainen keskiluokka, kaikki yhteiskuntaluokan osa-alueet nostettiin taiteen keskeisiksi aiheiksi.
Naturalistiset taideteokset kertovat tarinoita, niihin sisällytettiin katsojille tarkoitettu sanoma. Teosten tarkoitus oli myös opettaa ja viihdyttää, aivan kuten elokuvan myöhemmin. Suurikokoiset, valokuvamaisen tarkasti toteutetut maalaukset olivatkin aikanaan suuren yleisön suosimaa taidetta. Niitä nähtiin näyttelyissä ja museoissa mutta myös julkisissa rakennuksissa. Teokset ovat täynnä yksityiskohtia, jotka avaavat niiden tarinaa pala palalta ja tukevat viestin ymmärtämistä. Teosten kautta menneen maailman elämä ja ihmiskohtalot tulevat lähelle myös nykypäivän katsojaa.
Näyttelyyn liittyvä Sankareita ja uhreja -kokonaisuus esittelee naturalismia suomalaisessa 1880- ja 1890- luvun kirjallisuudessa.
HUOM! Arjen sankarit -näyttelyn ennakkoliput ovat myynnissä Lippupalvelun lippukaupoissa ja verkkokaupassa. Ennakkolippu oikeuttaa kertakäyntiin näyttelyssä valitun viikon aikana.
***
Arvio näyttelystä Die Weltissä 12.11. Tilman Krause: Die Elenden standen vor den Salons. Und sie wurden gemalt
”Die eigentliche Entdeckung der Ausstellung sind dann aber doch die drei Finnen Albert Edelfelt, Armas [Eero] Järnefelt und Akseli Gallen-Kallela. Bei ihnen verbindet sich die aufgehellte peinture des französischen Impressionismus mit einer realiengesättigten Milieuschilderung, die alles Krasse, plakativ Kritische vermeidet. Hier sind große Porträtisten am Werk, die ihre Figuren ganz ohne Effekt mit einer Würde ausstatten, die einen ihre soziale Stellung vergessen lässt und sie zu empfindsamen Charakteren macht.”