Sodan sävyjä

Suomen taiteen tarina -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Suomen taiteen tarina -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Sodat antoivat raskaan leimansa koko Euroopan 1940-luvulle. Suomessa oli talvisota 1939–1940, jatkosota 1941–1944 sekä Lapin sota 1944–1945. Taiteilijat nostivat esiin sodan aiheuttaman uhkan ja ahdistuksen, ja materiaalipula jatkui pitkään sotien jälkeen.

Tyhjien katujen ja hiljaisten kaupunkien vastapainoksi kuvattiin kuitenkin myös kuin viimeistä päivää elämistä ja juhlimista, eksoottisia hedelmiä ja värikkäitä kukkia. Usko tulevaisuuteen näkyy kaupunkien ja teiden jälleenrakentamisessa. Narrit ja ilveilijät kertovat haavojen altakin ponnistavasta elämänvoimasta ja optimismista.

Birger Carlstedt: Näkymä Lallukan ikkunasta, 1944

Birger Carlstedt: Näkymä Lallukan ikkunasta, 1944. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Karjalainen

Birger Carlstedt: Näkymä Lallukan ikkunasta, 1944. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Karjalainen

Sotavuosien tavarapulan ja epävarmuuksien aikana monen taiteilijan tuotantoon tuli kukka-aiheita. Carlstedt oli opiskellut taidetta Ateneum-rakennuksessa 1920-luvulla. Hän oli varhainen, kansainvälisesti suuntautunut ja paljon matkustellut suomalainen abstraktikko ja konstruktivisti. 1940-luvun alkuvuosina hän maalasi värikkäitä sisäkuvia ja asetelmia, joista välittyy italialaisen metafyysisen taiteen kaikuja: voimakkaat varjot ja hieman epätodellinen tunnelma luovat sillan etenkin Giorgio de Chiricon taiteeseen.

Afro: Airut, 1949

Afro: Airut, 1949. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Afro: Airut, 1949. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Ateneumin kokoelmiin on ostettu uusinta kansainvälistä nykytaidetta myös Suomessa pidetyistä näyttelyistä. Taiteilijaperheestä lähtöisin oleva Afro (Basaldella) on yksi tärkeimpiä sodanjälkeisen Italian maalaustaiteen edustajia. Hän erikoistui seinämaalauksiin ja mosaiikkeihin. Tämä maalaus hankittiin Italian nykytaidetta -näyttelystä Taidehallista 1951. Airut on Afron 1940-luvun jälkikubistisen väritaiteen edustava esimerkki. Siinä on ihmishahmoja muistuttavia, primitiivisen taiteen mieleen tuovia toteemimaisia sommitelmia sekä valon ja varjon vahvaa vaihtelua.

Elga Sesemann: Katu, 1945

Elga Sesemann: Katu, 1945. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Karjalainen

Elga Sesemann: Katu, 1945. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Karjalainen

Elga Sesemann oli kotoisin Viipurista. Hän muutti sodan aikana Helsinkiin ja hankki vuosina 1941–1944 perusteellisen taidekoulutuksen, ensin Taideakatemian koulussa ja sen jälkeen Vapaassa taidekoulussa. Sesemann kuvasi usein katunäkymiä ja sisäkuvia, joiden autiutta yksinäinen ihmishahmo korostaa. Maalausten värimaailma on vaaleasävyinen ja aistillinen. Tässä teoksessa palettiveitsellä levitetyillä paksuilla värikerroksilla on tavoitettu lisääntyvän valon vaikutelma hiljaisella kadulla sodan päättyessä 1945.

Yngve Bäck: Sodan sävel, 1944

Yngve Bäck: Sodan sävel, 1944. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Yngve Bäck: Sodan sävel, 1944. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Yngve Bäck opiskeli 1920-luvulla Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja Helsingin yliopiston piirustussalissa. Ranskan-, Espanjan- ja Italian-matkoillaan Bäck vaikuttui ennen muuta ranskalaisten modernistien ja ekspressionistien teoksista. Bäck tunnetaan vahvana koloristina. Hänen teostensa muotokieli alkoi 1940-luvulla muuttua abstraktiin suuntaan. Sodan sävel -teosta hallitsevat siluettimaiset, kulmikkaat muodot sekä kylmät, punaisella tehostetut värit. Kasvoton, robottimainen soittaja ja korviaan pitelevä ihmishahmo kertovat Suomen historian synkistä ajoista. Jatkosodan loppuvaiheen pommitukset kesällä 1944 olivat ennennäkemättömän ankarat.

HUOM! Kansallisgallerian asema velvoittaa Ateneumin taidemuseota lainaamaan teoksiaan muihin museoihin Suomessa ja ulkomailla, ja mm. tästä syystä kokoelmien esillepano museosaleissa vaihtelee.

 

< Edistys ja epäusko | Takaisin teemoihin | Taiteilijat >

Lisätietoa teoksista ja taiteilijoista Kansallisgallerian Taidekokoelmat-verkkopalvelusta.