Klassikot

Suomen taiteen tarina -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Suomen taiteen tarina -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

1800-luvun lopussa Pariisi oli Euroopan taiteen keskus, joka veti puoleensa suomalaisia ja pohjoismaisia taiteilijoita. Pian Pariisin vaikutus myös näkyi taiteessa. Ulkoilmamaalaus ja realismi peittosivat romantiikan. Taiteen historiaan tämä ajanjakso jätti suuren joukon klassikoita.

Pariisin vuotuiset Salonki-näyttelyt tarjosivat taiteilijoille mahdollisuuden suureen läpimurtoon. Esimerkiksi Albert Edelfeltin maalaus Lapsen ruumissaatto (1879) palkittiin kolmannen luokan mitalilla.

Suomessa ajanjaksoa kutsuttiin Kultakaudeksi, johon tiivistyy käsitys suomalaisesta identiteetistä, ihmisestä ja maisemasta.

Vincent van Gogh: Katu, Auvers-sur-Oise, 1890

Vincent van Gogh: Katu, Auvers-sur-Oise, 1890. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Vincent van Gogh: Katu, Auvers-sur-Oise, 1890. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Teos on Vincent van Goghin viimeisiä. Se on maalattu pohjoisranskalaisessa Auvers-sur-Oisen pikkukaupungissa, jossa taiteilija oli saamassa hoitoa tohtori Gachet’lta. Van Goghin elämä päättyi kuitenkin itsemurhaan samana vuonna. Maalaus joutui ensin taiteilijan Théo-veljelle ja sitten tämän leskelle, jolta sen osti ranskalainen taidekriitikko Julien Leclercq. Leclercqin puoliso oli suomalainen pianisti Fanny Flodin, kuvanveistäjä Hilda Flodinin sisar. Teos saatiin Ateneumiin, kun Antellin valtuuskunta osti sen Fanny Flodinilta 2500 silloisella markalla. Näin Ateneumin taidekokoelmasta tuli maailman ensimmäinen museokokoelma, jossa oli Vincent van Goghin teos.
Kuuntele ääniopas

Allan Österlind: Kaste, 1886

Allan Österlind: Kaste, 1886. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Allan Österlind: Kaste, 1886. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Ruotsalainen Allan Österlind opiskeli aluksi kuvanveistoa Pariisin École des Beaux-Artsissa, mutta keskittyi 1880-luvun alusta lähtien maalaustaiteeseen. Österlind jäi pysyvästi asumaan Ranskaan, ja ranskalainen kylä asukkaineen, kylineen ja sisätiloineen on hänen teoksisaan usein esiintyvä, tunnistettava teema. Kaste edustaa tyylipuhtaasti ranskalaista naturalistista ulkoilmamaalausta. Teos on maalattu Bretagnen Tréboulissa. Österlindin ystävä H. F. Antell hankki maalauksen suoraan taiteilijalta.

Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886

Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen

Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot, 1886. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen

Suomen tunnetuimpiin kuuluvan maalauksen pääosassa ovat taistelun tuoksinassa hetkeksi pysähtyneet linnut. Draamallinen jännite autereisella metsäaukealla on huipussaan, vaikka teoksen kultaiseen leikkaukseen perustuva sommitelma sinänsä on rauhallinen. Ferdinand von Wright, taiteilijaveljessarjan nuorin, suosi teoksissaan toimintaa ja jännitystä. Kotiseudulleen Haminalahdelle pysyvästi asettunut, rauhaa rakastava ja erakoitunut taiteilija oli tätä teosta maalatessaan jo iäkäs. Taidepiireissä luonnontieteelliseen havainnointiin pohjautuvaa pikkutarkkaa esitystapaa pidettiin hieman vanhanaikaisena. Se ei kuitenkaan ole vähentänyt teoksen ilmiömäistä suosiota.
Kuuntele ääniopas
Katso lyhytelokuva

Edvard Munch: Kylpeviä miehiä, 1907-1908

Edvard Munch: Kylpeviä miehiä, 1907-1908. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jaakko Holm

Edvard Munch: Kylpeviä miehiä, 1907-1908. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jaakko Holm

Munch maalasi monumentaalisen teoksen Saksassa Warnemünden kylpylän uimarannalla. Malleina olivat paikalliset uimavahdit. Teos liittyy aikakauden vitalistisiin, alastomuuden ja ulkoilmaelämän tervehdyttävyyttä julistaviin aatteisiin. Kirkkaiden, sekoittamattomien värien käyttö edusti 1900-luvun alun uutta taidenäkemystä. Maalaus oli esillä Ateneumin norjalaisen taiteen näyttelyssä vuonna 1911, osana Elämän ikäkaudet -nimistä triptyykkiä. Kylpeviä miehiä edusti miehuutta, sivuosina olivat Nuoruus ja Vanhuus. Teoksen hankinnasta museon kokoelmiin oli erimielisyyttä. Sen välitöntä ja tuoretta ilmaisua kuitenkin kiitettiin, ja ostopäätös syntyi Antellin valtuuskunnassa äänin 3–2.

Hugo Simberg: Iltaa kohti, 1913

Hugo Simberg: Iltaa kohti, 1913. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Hugo Simberg: Iltaa kohti, 1913. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Hugo Simberg on kuvannut teoksessa isänsä Niclas Simbergin ja poikansa Tomin iltakävelyllä Niemenlautassa. Viipurin lähellä sijainnut suvun kesäpaikka oli Hugo Simbergille tärkeä, ja taiteilija maalasi Niemenlautan maisemat erottamattomaksi osaksi kuvamaailmaansa. Iltaa kohti on viimeinen Simbergin runsaan kymmenen vuoden aikana toteuttamista suurikokoisista henkilökuvista. Taiteilija kuvasi lapsia ja vanhuksia erityisen hienovaraisesti ja myötäeläen. Tämän teoksen Simberg viimeisteli huolellisesti veistämällä siihen puiset kehykset. Maalaus oli Ateneumin vuoden 2015 merkittävin hankinta.
Katso lyhytelokuva

Albert Edelfelt: Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä, 1887

Albert Edelfelt: Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä, 1887. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Albert Edelfelt: Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä, 1887. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Kauan Pariisissa asunut ja kansainvälisesti menestynyt Edelfelt matkusti 1887 Etelä-Karjalassa, jossa hän luonnosteli naisia ja lapsia kirkonmäellä. Lopullisen maalauksen malleina olivat tiettävästi kuitenkin haikkoolaiset naiset. Kansatieteellisen tarkat ja realistiselta vaikuttavat kuvaukset Suomen maaseudulta olivat pariisilaisten taidepiirien näkökulmasta eksoottisia ja kiinnostavia. Kotimaassa teosta kritisoitiin muun muassa liian realistisesti maalatuista käsistä. Juuri avattuun Ateneumiin maalaus päätyi Senaatin lahjana.

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset (Kaski), 1893

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset (Kaski), 1893. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset (Kaski), 1893. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

HUOM! Ateneumin klassikot kiertävät juhlavuoden kunniaksi Suomessa, katso Kasken kiertueaikataulu.

Kaskeamalla eli puut polttamalla saatiin hedelmällistä viljelysmaata. Järnefelt maalasi savolaisten maatyöläisten raskaan aherruksen kuvauksen osittain ulkona, kaskiaukiolla. Hän käytti maalaustyön edetessä apunaan myös malleista ja maisemista ottamiaan valokuvia. Eurooppalaisen taiteen realistiset ja naturalistiset virtaukset välittyivät vahvoina myös Suomeen. Teos on kotimaisiin aiheisiin keskittyneen Järnefeltin tunnetuin ja yksi Suomen taiteen kultakauden ikoni. Tunteisiin vetoava teos herätti jo valmistumisensa aikoihin keskustelua köyhän väestön oikeuksista.
Kuuntele ääniopas
Katso lyhytelokuva

Ilja Repin: Natalia Nordmannin ja Ilja Repinin kaksoismuotokuva, 1903

Ilja Repin: Natalia Nordmannin ja Ilja Repinin kaksoismuotokuva, 1903. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria

Ilja Repin: Natalia Nordmannin ja Ilja Repinin kaksoismuotokuva, 1903. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria

Venäläinen Ilja Repin asui noin 30 viimeistä vuottaan Penatynimisessä huvilassa Karjalan kannaksen Kuokkalassa, joka vielä tuolloin oli osa Suomea. Siellä tämä psykologisesti taitava ihmiskuvaaja maalasi itsensä ja loppuelämän elämänkumppaninsa Natalia Nordmannin. Nordmann oli Helsingissä syntynyt ruotsalaisvenäläinen kirjailija, naisasianainen ja kasvissyönnin puolestapuhuja. Repinillä oli tiiviit yhteydet suomalaiseen taide-elämään, ja Ateneumin kokoelmissa on yli 100 hänen teostaan, suuri osa piirustuksia.
Kuuntele ääniopas

Eero Järnefelt: Maisema Kolilta, 1928

Eero Järnefelt: Maisema Kolilta, 1928. Ateneumin taidemuseo, kok. Suomen Säästöpankki Oy. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Eero Järnefelt: Maisema Kolilta, 1928. Ateneumin taidemuseo, kok. Suomen Säästöpankki Oy. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Korkealta nähty ja useimmiten kesällä kuvattu järvimaisema oli jo 1800-luvun puolivälistä lähtien suomalaisen luonnonkauneuden ihannekuva. Itä-Suomen Pielisjärven rannalla sijaitseva Koli on kuuluisa avarista maisemistaan, joita taiteilijat ja valokuvaajat yhä haluavat ikuistaa. Myös Järnefelt maalasi siellä useaan otteeseen. Tämä teos on maalattu sotien välissä. Järnefelt tunnetaan laajoista panoraamamaisemista, mutta myös luonnon pienimmätkin yksityiskohdat olivat hänelle yhtä arvokkaita kuvauskohteita.

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1903

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1903. Ateneumin taidemuseo, kok. Ahlström. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli, 1903. Ateneumin taidemuseo, kok. Ahlström. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Hugo Simberg valmisteli teosta useiden vuosien ajan. Alkuvaiheessa enkeliä kuljetettiin kärryillä ja kantajina olivat pienet pirut. Keskushahmona oli kuitenkin alusta lähtien haavoittunut enkeli ja tapahtumapaikkana Eläintarhan puisto Helsingissä. Sama kävelytie on Töölönlahden rannassa vielä nykyäänkin. Kun Simberg asetti teoksen ensi kertaa esille Suomen Taideyhdistyksen vuosinäyttelyyn, nimen paikalla oli vain ajatusviiva. Teos oli suuri menestys ja Simberg sai siitä taiteen valtionpalkinnon. Haavoittuneen enkelin toisinto löytyy Tampereen Tuomiokirkosta, jonka maalauskoristeluista Simberg vastasi yhdessä Magnus Enckellin kanssa.
Kuuntele ääniopas
Lisää tietoa teoksesta Hugo Simbergin toinen maailma -sivustolla

Helene Schjerfbeck: Toipilas, 1888

Helene Schjerfbeck: Toipilas, 1888. Ateneumin taidemuseo. © Kuvasto. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Helene Schjerfbeck: Toipilas, 1888. Ateneumin taidemuseo. © Kuvasto. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Teos on maalattu Englannin Cornwallissa St. Ivesin kylässä. Schjerfbeck vieraili seudulla kahteen otteeseen 1880-luvun lopulla. Maalaus oli syntymävuotenaan esillä Pariisin Salongin näyttelyssä nimellä Première verdure, ensi viherrys. Sairas lapsi oli ajan taiteessa usein toistuva aihe, mutta Schjerfbeckin teos kertoo yhtä paljon elämänvoimien palautumisesta. Sivellintyöskentely on eloisaa ja valon käsittely lähenee impressionismia. Teos sai Pariisissa kiitosta. Vastaanotto kotimaassa oli aluksi ristiriitainen – teknistä suoritusta kiitettiin, mutta teosta pidettiin toisaalta liiankin realistisena. Suomen Taideyhdistys päätti kuitenkin ostaa Toipilaan, ja se liitettiin Ateneumin kokoelmiin pian valmistumisensa jälkeen.
Kuuntele ääniopas
Katso lyhytelokuva

HUOM! Kansallisgallerian asema velvoittaa Ateneumin taidemuseota lainaamaan teoksiaan muihin museoihin Suomessa ja ulkomailla, ja mm. tästä syystä kokoelmien esillepano museosaleissa vaihtelee.

 

< Symbolismi | Takaisin teemoihin | Uusi ilmaisu >

Lisätietoa teoksista ja taiteilijoista Kansallisgallerian Taidekokoelmat-verkkopalvelusta.