Kaupunki

Suomen taiteen tarina -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Suomen taiteen tarina -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Taiteilijan katse kääntyy tässä huoneessa hiljaisesti ja joskus surumielisestikin sisäänpäin: hän keskittyy yhteen ihmiseen, näkymään ikkunasta ulos tai ulkona avautuvaan kaupunkimaisemaan.

Suomessa seurattiin tarkasti kansainvälistä taidemaailmaa. Helsinkiin perustetut taidegalleriat myös esittivät uusinta eurooppalaista taidetta: esimerkiksi venäläistä avantgardea sekä ranskalaisten ja saksalaisten tekijöiden tuotantoa. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin supisti elinpiiriä ja rajoitti yhteydenpitoa.

Suomi itsenäistyi 1917, ja maassa vallitsi poliittisesti jännittynyt tilanne oikeiston ja vasemmiston välillä. Kodista muodostui tärkeä symboli – turvallinen ja tulevaisuuteen katsova.

Sulho Sipilä: Vapunpäivä, 1932

Sulho Sipilä: Vapunpäivä, 1932. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen

Sulho Sipilä: Vapunpäivä, 1932. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen

Taiteilijapari Sulho Sipilä ja Greta Hällfors-Sipilä olivat ensimmäisten joukossa ottamassa vastaan uusia vaikutteita, kun Suomen taide-elämää 1910-luvulla kohahduttivat saksalaisen ja venäläisen taiteen avantgardistiset näyttelyt. Koristeellisuus, huumori ja rohkea värinkäsittely olivat molempien taiteilijoiden tunnusmerkkejä. Sulho Sipilä siirtyi 1920-luvun loppua kohden lennokkaasta, kubistisvaikutteisesta kuvakielestä uusasialliseen ilmaisutapaan, jota Vapunpäivä kaikessa keväisessä valoisuudessaan ja kepeydessäänkin edustaa. Helsingin Viiskulmassa sijanneen Laivurinrinne 2:n kodin ikkunoista avautuneet näkymät, Johanneksen kirkko ympäristöineen, esiintyvät useissa Sipilän töissä.

Antti Favén: Taiteilija Fahle Basilier, 1908

Antti Favén: Taiteilija Fahle Basilier, 1908. Ateneumin taidemuseo, kok. Ahlström. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Antti Favén: Taiteilija Fahle Basilier, 1908. Ateneumin taidemuseo, kok. Ahlström. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Suomalaisen taiteilija Fahle Basilierin (1880–1936) muotokuva on tehty Pariisissa. Se oli nuoren taiteilija Favénin kotikaupunki yli kymmenen vuoden ajan 1900-luvun alussa. Malli on kuvattu persoonallisessa, rennon eloisassa asennossa ja melkein ilkikurisen suorassa kontaktissa kuvan katsojaan – tai sen maalanneeseen taiteilijaan. Taiturillisena piirtäjänä ja oivaltavana havainnoitsijana Favén teki myös pilapiirroksia. Hänestä tuli 1920- ja 30-luvuilla yksi Suomen suosituimmista henkilö- ja muotokuvamaalareista, joka ikuisti kankaalle useita presidenttejä ja muuta tasavallan eliittiä.

Marc Chagall: Mandoliinin soittaja, 1914

Marc Chagall: Mandoliinin soittaja, 1914. Ateneumin taidemuseo, kok. Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu

Marc Chagall: Mandoliinin soittaja, 1914. Ateneumin taidemuseo, kok. Keirkner. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu

Maalauksen mallina on ollut Marc Chagallin veli David. Teos on syntynyt taiteilijan kotikaupungissa Vitebskissä nykyisen Valko-Venäjän alueella. Chagall oli tuolloin juuri palannut Pariisista, jossa hän oli asunut neljä vuotta ja innostunut näkemistään taiteen uusista suuntauksista: kubismista ja fauvistien värikkäästä ilmaisukielestä. Mandoliinin soittaja oli mukana 1916 Salon Strindbergillä Helsingissä järjestetyssä Venäläisen taiteen näyttelyssä. Teos ostettiin Suomeen tästä radikaaleja uusia virtauksia esitelleestä näyttelystä, ja se saatiin Ateneumiin testamenttilahjoituksena 1945.

Ilmari Aalto: Kellot, 1914

Ilmari Aalto: Kellot, 1914. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Ilmari Aalto: Kellot, 1914. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Kellot on harvinainen esimerkki Suomen varhaisesta kubismista. Aallon kubistinen kausi kesti vain 1914–1916, jonka jälkeen hänen ilmaisunsa muuttui ekspressiivisempään suuntaan. Kubistisia vaikutteita hän sai 1914 Helsingissä nähdyn saksalaisen Der Blaue Reiter –ryhmän ekspressionistisesta ja kubistisesta näyttelystä ja myös Pietarissa näkemästään kubofuturistisesta taiteesta. Nimensä, värisointunsa ja rytmikkään sommittelunsa ansiosta maalausta on luonnehdittu myös visuaaliseksi musiikiksi.

HUOM! Kansallisgallerian asema velvoittaa Ateneumin taidemuseota lainaamaan teoksiaan muihin museoihin Suomessa ja ulkomailla, ja mm. tästä syystä kokoelmien esillepano museosaleissa vaihtelee.

 

< Uusi ilmaisu | Takaisin teemoihin | Edistys ja epäusko >

Lisätietoa teoksista ja taiteilijoista Kansallisgallerian Taidekokoelmat-verkkopalvelusta.