Ateneumin kiertävä kokoelma – näyttelyn teemat

Eero Järnefelt: Kesäyön kuu, 1889. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Maisema

Luontoa alettiin 1800-luvun alkupuolen romantiikan ajalla arvostaa uudella tavalla. Taiteessa haluttiin välittää luonnonnäkymien kauneus ja suurenmoisuus.

Lue lisää
Maria Wiik: Karstaava tyttö, 1883. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

Kansa

Suomessa rakennettiin 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä ihannoivaa kuvaa kansasta. Talonpoikia ja sivistyneistöä kuvattiin romantiikan hengessä.

Lue lisää
Pekka Halonen: Tomaatteja, 1913. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Klassikot

1800-luvun lopussa Pariisi oli Euroopan taiteen keskus, joka veti puoleensa suomalaisia ja pohjoismaisia taiteilijoita.

Lue lisää
Beda Stjernschantz: Kaikkialla ääni kaikuu..., 1895. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen

Symbolismi

Ihmisyyden arvoitukset ja suuret filosofiset kysymykset askarruttivat eri alojen taiteilijoita 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Lue lisää
Otto Mäkilä: Kesäyö, 1938. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Hallonblad. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Uusi ilmaisu

1910–1930-luvut
1900-luvun alkua kuvastaa uuden yhteiskuntajärjestyksen tarve. Suurlakko 1905 käynnisti muutoksen kohti parlamentarismia.

Lue lisää
Sam Vanni: Sommitelma, 1957. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Modernismin läpimurto

1940–1960-luvut
Sodat antoivat raskaan leimansa koko Euroopan 1940-luvulle. Suomessa oli talvisota 1939–40, jatkosota 1941–44 sekä Lapin sota 1944–45.

Lue lisää