Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) oli jo elinaikanaan tunnettu taiteilija Suomessa ja ulkomailla. Gallen-Kallelan kuvauksilla suomalaisista ihmisistä, myyteistä ja luonnosta oli keskeinen rooli suomalaisen kansallisen identiteetin muodostumisessa. Lukuisat eurooppalaisten taideyhdistysten ja muiden toimijoiden näyttelykutsut 1900-luvulta osoittavat, kuinka hänen taiteensa vetosi kansainväliseen taideyleisöön ja taiteilijoihin myös Pariisissa, Berliinissä, Lontoossa ja Wienissä.
Gallen-Kallelan visuaalinen kieli on omaperäinen yhdistelmä erilaisia elementtejä ja tekniikoita. Samalla kun hän keskittyi suomalaisiin aiheisiin, hän kehitti ilmaisuaan jatkuvassa vuorovaikutuksessa kansainvälisten nykytaiteilijoiden kanssa. Pariisissa vietetyn ajan jälkeen uusia virikkeitä löytyi Keski-Euroopasta.
Vuonna 1901 Gallen-Kallela debytoi Wienin Secession-näyttelyssä, joka oli omistettu pohjoismaisille taiteilijoille. Moderne Galerie, nykyinen Belvederen taidemuseo, hankki kokoelmiinsa hänen maalauksensa Kevät (n. 1900) tästä näyttelystä. Gallen-Kallela kutsuttiin takaisin secessionistien järjestämään monumentaalitaiteelle omistettuun näyttelyyn Wieniin vuonna 1904, jossa oli esillä mm. Jusélius-mausoleumin freskojen luonnoksia. Tässä yhteydessä taiteilija ystävystyi Gustav Klimtin kanssa.
Yhteistyö Secession-liikkeen taiteilijoiden kanssa oli merkittävää ja jätti jälkensä Gallen-Kallelan työskentelyyn. Vastavuoroisesti secessionistit arvostivat Gallen-Kallelan taidetta ja jakoivat hänen tavoitteensa uudistaa taidetta ja taiteellista ilmaisua.
Ateneumin taidemuseo ja Belvederen museo Wienissä järjestävät yhteistyössä Itävallan ensimmäisen Akseli Gallen-Kallelan taiteelle omistetun näyttelyn. Noin 60 teosta sisältävä näyttely avautuu Wienissä, Itävallassa syyskuussa 2024. Näyttelyn kuratoivat Belvederen apulaiskuraattori, tohtori Arnika Groenewald-Schmidt sekä Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.