Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1897. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen
Akseli Gallen-Kallela: Lemminkäisen äiti, 1897. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Jouko Könönen

Akseli Gallen-Kallela

15.4.–14.8.2022
Tretjakovin galleria, Moskova

Akseli Gallen-Kallelan (1865–1931) retrospektiivinen näyttely on ensimmäinen taiteilijan koko tuotannon esittely Venäjällä. Näyttely kattaa Gallen-Kallelan uran koko kaaren naturalismista symbolismiin, ikonisista maisemamaalauksista suuriin Kalevala-aiheisiin ja siirtymiseen syntetistiseen maalaustapaan.

Gallen-Kallela oli ennakkoluuloton kokeilija ja etsijä, joka kehitti muun muassa taidegrafiikan tekniikoita yhtenä ensimmäisistä taiteilijoista Suomessa. Yksi keskeinen teema ovat Gallen-Kallelan kansainväliset verkostot ja matkat, joiden inspiroimana hänen taiteensa sai jälleen uuden suunnan. Afrikan-vuosina jo muutamaa vuotta aiemmin idullaan ollut murros puhkesi värikylläiseksi ekspressionismiksi, ja näistä teoksista kootaan Tretjakovin galleriaan näyttävä kokonaisuus. Gallen-Kallelan yhteydet sekä eurooppalaisiin että venäläisiin taiteilijoihin ovat näyttelyn yksi painopiste.

Näyttelyyn matkustavat muun muassa Kansallisgallerian / Ateneumin taidemuseon kokoelmiin kuuluvat teokset Aino-taru, triptyykki (1891, Kullervon kirous (1899), Lemminkäisen äiti (1897) sekä Poika ja varis (1884). Näyttelyssä nähdään lisäksi taiteilijan keskeisiä teoksia muista merkittävistä suomalaisista kokoelmista sekä yksityisiltä henkilöiltä. Yhteensä esillä on noin 120 teosta.

Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen ja Tretjakovin gallerian kuraattori Tatjana Karpova, joka on perehtynyt eurooppalaiseen taiteeseen. Sisällön suunnitteluun ovat osallistuneet myös Ateneumin taidemuseon ja Tretjakovin gallerian johtajat Marja Sakari ja Zelfira Tregulova sekä Ateneumin intendentti Timo Huusko.

Siirry Tretjakovin gallerian sivuille (venäjäksi)