Pekka Halonen 150 v.

Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen 150 v.

PEKKA HALONEN
Lapinlahti 1865 – 1933 Tuusula

Talonpoikaistaustainen Pekka Halonen opiskeli Ateneumissa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuodesta 1885 lähtien. Viimeisenä opiskeluvuonna 1890 valmistui mm. hiilipiirros Nuori taiteilija. Samana vuonna hän matkusti stipendin turvin Pariisiin ja opiskeli Académie Julianissa. Pariisissa hän ystävystyi Axel Gallénin, Eero Järnefeltin ja Emil Wikströmin kanssa.

Halosen teoksia oli ensimmäisen kerran esillä yleisölle vuoden 1891 Suomen taiteilijoiden näyttelyssä. Syksyllä Halonen lähti takaisin Pariisiin, mutta palasi seuraavana kesänä Suomeen ja matkasi veljensä kanssa Karjalaan, jossa maalasi Ruskealassa mm. teoksen Oijustie (1892). Vuonna 1893 Halonen matkusti Pariisiin Väinö Blomstedtin kanssa. Opinnot Académie Colarossissa jäivät kun he siirtyivät Paul Gauguinin yksityisakatemian oppilaiksi helmikuussa 1894. Halosen kiinnostus filosofiaan ja esoteriaan heräsivät. Samalta matkalta on teos Asetelma.Pariisissa Halonen kiinnostui japanilaisista puupiirroksista sekä Gauguinin syntetismistä. Myös Puvis de Chavannes´n pelkistetyt muraalimaalaukset kiehtoivat.

Pekka ja Maija Halonen avioituivat 1895. Seuraavana vuonna he matkustivat Berliinin kautta Firenzeen, Sienaan, Roomaan ja Napoliin. Halonen halusi tutustua varhaisrenessanssin taiteeseen. Vuonna 1900 Halonen teki Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin kaksi teosta, mm. Avannolla, ja sai taidenäyttelystä hopeamitalin. Ateljeerakennus Halosenniemi Tuusulanjärven rannalla valmistui talvella 1901–02.

Vuoden 1904 Italian matka suuntautui Pietarin ja Wienin kautta Firenzeen, jossa hän maalasi Fiesolen kukkulalta maisemia. Tuusulassa maalattu Pihlaja(1908) kertoo värikkäämmän paletin kaudesta. Tuusulanjärven maisemat eri vuodenaikoina olivat loputon inspiraation lähde ja Halonen tuli tunnetuksi erityisesti lumisten puiden ja maisemien maalarina, mistä esimerkkinä on aurinkoinen Talvimaisema (1932).

PEKKA NEVALAINEN

Kansallisgallerian kokoelmaan kuuluva Pekka Nevalaisen Luontodokumentti (1993–95) haastaa perinteisen käsityksemme maisemasta. Siinä missä Pekka Halosen maisemamaalaukset näyttävät meille ehjän ja maalauksellisen maiseman, Nevalainen esittää sen alkuperäisestä yhteydestään irrotettujen yksityiskohtien ja videomonitoreissa pyörivien tallenteiden kautta. Installaatio kattaa laajimmassa muodossaan monimuotoisia viittauksia luontoon: koivunrunkoja, veistoksellisia puunlehtiä, autonrenkaita, lasivitriineihin asetettuja kuusentaimia ja metsästykseen viittaavia elementtejä. Päällimmäisenä on kysymys meidän suhteestamme luontoon – miten toimintamme vaikuttaa siihen? Ja kuinka kohtelemme ympäristöämme?

Tiedotteet

Schjerfbeck- ja Ruovesi -näyttelyiden päivittäinen kävijämäärä ylitti Picasson

  Näyttelyt Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi olivat esillä Ateneumin taidemuseossa 15.11.2019–26.1.2020. Näyttelyissä vieraili keskimäärin 3 102 kävijää päivässä. Näyttelyt keräsivät jonoja Ateneumin pääoville erityisesti sen viimeisinä viikkoina. Kokonaisuudessaan näyttelyissä kävi 186 112 museovierasta. Näyttelyiden keskimääräinen päiväkävijämäärä oli suurempi kuin Pablo…

Lue lisää