Akseli Gallen-Kallela 150 v.

Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen 150 v.

AKSELI GALLEN-KALLELA (vuoteen 1907 virallisesti AXEL GALLÉN)
Pori 1865 – 1931 Tukholma

Axel Waldemar Gallén opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1878—84. Lisäksi hän sai taideopetusta mm. Albert Edelfeltiltä. Gallén maalasi Tyrväällä Poika ja varis -teoksen (1884), ja matkusti samana syksynä Pariisiin, missä hän opiskeli Académie Julianissa 1884—86. Pariisissa hän tutustui erityisesti Jules Bastien-Lepagen teoksiin.

Ensimmäisen kerran Gallén asetti teoksiaan näytteille vuonna 1886. Seuraavina vuosina hän opiskeli Pariisissa edelleen Académie Julianissa ja Atelier Cormonissa vuoteen 1889. Tällöin syntyivät Pariisin kaupunkikuvien ohella myös ensimmäiset Kalevala-aiheiset teokset. Sisä-Suomen Keuruulla Ekolan torpassa Gallén työsti monia maalauksia mm. Saunassa (1889). Matkat Vienan Karjalaan vuosina 1889 ja 1890 merkitsivät alkusysäystä karelianismi-liikkeelle. 1890-luvun alussa Gallén innostui syntetismin koristeellisuudesta ja Japanin taiteesta. Tammikuussa 1893 hän maalasi sarjan Imatran kosken maisemia, joista pääteos on Imatra talvella. Alkuvuonna 1895 Gallén asui Berliinissä ja seurusteli ns. Zum schwarzen Ferkel -ryhmän symbolistipiireissä. Hän perehtyi myös grafiikan tekemiseen ja piti yhteisen näyttelyn Edvard Munchin kanssa. Samana vuonna valmistui Ruovedelle taiteilijan erämaa-ateljee Kalela.

Kalevala-teosten sarja jatkui Lemminkäisen äiti temperamaalauksella 1897. Keväällä 1898 Gallén matkusti Italiaan oppimaan freskomaalaustekniikkaa ja vuonna 1900 hän maalasi Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin kattokupolin freskot sekä suunnitteli Iris–huoneen tekstiilit ja huonekalut. Menestys maailmannäyttelyssä toi hänelle tärkeitä tilaustöitä. 1900-luvun alussa Gallen-Kallela teki useita ulkomaanmatkoja, mm. Pariisiin kautta Mombasaan ja Nairobiin Keniaan (1909—11) sekä työsti lukuisia Afrikan maisemia, kuten teosta Mount Kenya (1909).

Suomeen palattuaan hän rakennutti uuden Tarvaspää-nimisen ateljeen Espooseen (1913). Gallen-Kallela työsti uusia Kalevala-aiheita, kuten Kullervo petokarjoineen vuonna 1917. Seuraavan kaukomatkansa hän teki Yhdysvaltoihin 1923, ja päätyi New Mexicoon Taosiin, jossa toimi kansainvälinen taiteilijoiden siirtokunta. Siellä hän maalasi mm. teoksen Intiaani ratsain lumessa (1925). Gallen-Kallela palasi Suomeen seuraavana vuonna ja jatkoi mittavaa Suur-Kalevalan kuvitustyötä, joka jäi keskeneräiseksi hänen kuollessaan vuonna 1931.

HEIKKI MARILA

Maan ekspressiivisimpiin taidemaalareihin lukeutuva Heikki Marila työskenteli ensimmäisen kerran Gallen-Kallelan teosten parissa 1990-luvun alussa. Tuolloin hän maalasi maisemia ja versioita Ateneumin kokoelman Démasquée-teoksesta. Uusimpaan teossarjaansa hän sai innoituksen Gallen-Kallelan Viettelijätär-maalauksesta (1890), joka kuuluu Serlachiuksen taidemuseon kokoelmiin.

”Kiinnostukseni Gallen-Kallelaan on hyvin paradoksaalinen. Jotkut teokset ihastuttavat ja toiset ärsyttävät. Minulle kiinnostavampaa hänen teoksissaan on niiden suhde omaan aikaansa, miksei myös niiden suhde omaan aikaani, kuin esimerkiksi tekninen toteutus. Viettelijätär oli luonteva valinta. Teos ihmetytti minua jo opiskeluaikanani. Nyt sain oivallisen tilaisuuden palata aiheeseen.” Heikki Marila

Tiedotteet

Ateneumin Moderni nainen -näyttely Japaniin

Ateneumin taidemuseon tuottama näyttely Moderni nainen nähdään National Museum of Western Artissa Tokiossa, Japanissa 17.6.–23.9.2019. Näyttely juhlistaa Suomen ja Japanin satavuotisia diplomaattisuhteita. Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Sigrid Schaumanin ja Elga Sesemannin teosten lisäksi Japanin näyttelyssä nähdään töitä myös Maria Wiikiltä, Sigrid af Forsellesilta ja…

Lue lisää
Instagramissa