8 valotusta – Taiteilijaesittelyt

Elina Brotherus

S. 1972, asuu ja työskentelee Helsingissä ja Ranskassa

Elina Brotherus on jo 2000-luvun alusta kuulunut Suomen keskeisimpien nykytaiteilijoiden joukkoon. Vuonna 2012 Pro Finlandia -palkinnon saanut Brotherus on kansainvälisesti tunnettu ja tunnustettu valokuva- ja videotaiteilija, jonka taide on käsitteellistä ja samaan aikaan vahvasti omaelämäkerrallista. Brotherus on ollut usein itse mallina teoksissaan, jotka käsittelevät voimakkaita tunteita ja kipeitäkin kokemuksia. Hillitty ja etäännyttävä ilmaisu tuo henkilökohtaisen ja eletyn kuitenkin yleisesti tunnistettavalle ja universaalille tasolle. Elina Brotherus on taiteessaan tutkinut paljon taiteilijan, mallin ja maiseman suhdetta sekä maalaustaiteen tapaa luoda merkityksiä. Hänen kuvansa ovat huolellisesti rakennettuja, ja niissä korostuu harkittu visuaalisuus sekä valon, värin ja sommittelun merkitys.

Kira Gluschkoff

s. 1973, asuu ja työskentelee Porkkalassa

Valokuvaajana itseoppinut Kira Gluschkoff on tunnettu erityisesti muoti- ja mainoskuvaajana, mitä työtä hän on tehnyt sekä Suomessa että ulkomailla 1990-luvulta lähtien. Hänen kuvilleen ovat ominaisia hehkuvat värit ja iskevät kontrastit sekä populaarikulttuurin voimakkaat vaikutteet. Kira Gluschkoff on myös aktiivinen muotokuvaaja, jonka malleina ovat olleet lukuisat muodin, kulttuurin ja liike-elämän vaikuttajat. Vuonna 2011 Keskuskauppakamari valitsi Gluschkoffin vuoden muotokuvaajaksi. Hänen taideprojekteistaan merkittävimpiä on Elina Brotheruksen kanssa Ranskassa toteutettu valokuvasarja What if? (2011). Valokuvaamisen ohella Kira Gluschkoff toimii myös ammattimaisena hevosten kasvattajana ja kilparatsastajana.

Pirjo Honkasalo

s. 1947, asuu ja työskentelee Helsingissä

Pirjo Honkasalo on yksi Suomen merkittävimmistä elokuvaohjaajista. Vuonna 2006 Pro Finlandia -mitalilla palkitun Honkasalon dokumenttielokuvista tunnetuimpia ovat 1990-luvulla valmistunut elokuvasarja Pyhän ja pahan trilogia sekä maailmalla mainetta niittänyt Melancholian kolme huonetta (2004), joka kertoo viholliskuvan istuttamisesta venäläisten ja tsetseenilasten välille sodan runtelemassa Tsetseniassa. Honkasalon näytelmäelokuvista suurimpia menestyksiä ovat olleet kahdeksan Jussi-palkintoa saanut Tulennielijä (1998) sekä Suomen Oscar-ehdokkaaksi 2013 valittu Betoniyö, joka perustuu Pirkko Saision romaaniin. Pirjo Honkasalon elokuvissa painava sisältö kulkee käsi kädessä visuaalisen kauneuden kanssa. Ohjaaja luottaa kuvan voimaan, antaa hiljaisuudelle tilaa ja tavoittaa näin ihmisyydestä jotain jota ei kielellä voi määritellä.

Jorma Puranen

s. 1951, asuu ja työskentelee Helsingissä

Jorma Puranen on kansainvälisesti menestynyt valokuvataiteilija, joka on vaikuttanut merkittävästi suomalaiseen valokuvataiteeseen tuotannollaan sekä toimimalla Taideteollisessa korkeakoulussa alan professorina. Pro Finlandia -mitalin vuonna 2005 saaneelle Puraselle on myönnetty lukuisia kotimaisia ja kansainvälisiä palkintoja. Purasen laajan tuotannon keskeisiä käsitteitä on muisti. Hän lähestyy aiheitaan tutkijan tapaan, keräten aineistojaan yhtä lailla taidehistorian, kielitieteen, sosiaaliantropologian kuin maantieteen aloilta. Purasen teoksissa näyttäytyvät ihmisen ja kokonaisten kulttuurien jättämät jäljet historiassa, luonnossa ja erityisesti pohjoisessa maisemassa.

Matti Saanio

s. 1925 Turussa, k. 2006 Ivalossa

Matti Saanio on yksi suomalaisen valokuvataiteen historian keskeisiä vaikuttajia ja tunnettu erityisesti Lapin ja pohjoisen ihmisten kuvaajana. Hän opiskeli Helsingissä sodan jälkeen taidemaalariksi ja toimi myös lavastajana, mutta varsinaisen elämäntyönsä hän teki valokuvauksen parissa. Saanio aloitti työnsä valokuvaajana Rovaniemellä vuonna 1955 ja loi tämän jälkeen mittavan uran dokumentaristina, journalistina ja valokuvataiteilijana. Saanio oli myös arvostettu opettaja ja Suomen ensimmäinen valokuvauksen taiteilijaprofessori 1972-78. Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1995. Matti Saaniolle valokuva oli ennen kaikkea tapa kertoa tarinoita: ”Olen dokumentaristi, mutta en kuvaa todistuskappaleita, vaan teoksen pitää tavoittaa elämän periaate ja ihmisen tunteet, olemassaolon totuus ja kauneus yhdessä”.

Pentti Sammallahti

s. 1950, asuu ja työskentelee Helsingissä

1960-luvun alussa uransa aloittanut Pentti Sammallahti on ensimmäisiä suomalaisia valokuvaajia, joka on tehnyt elämäntyönsä valokuvataiteilijana. Laajalti ympäri maailmaa kiertäneen mutta myös kotikaupunkiaan Helsinkiä kuvanneen Sammallahden taiteelle tunnusmerkillistä on humaani huumori ja mustavalkoisen valokuvan lumo. Käsityöläisyyttä arvostava tekijä tunnetaan myös valokuvien taitavasta vedostamisesta ja kuvien laadukkaasta painamisesta. Pro Finlandia -mitalin vuonna 2006 saanut Sammallahti on kansainvälisesti huomioiduimpia suomalaisia valokuvaajia ja kotimaassa moneen kertaan palkittu tekijä. Vuonna 2004 maailman tunnetuimpiin valokuvaajiin kuuluva ranskalainen Henri Cartier-Bresson valitsi Pentti Sammallahden 100 valokuvaajasuosikkinsa joukkoon säätiönsä avajaisnäyttelyyn Pariisiin.

Rauno Träskelin

s. 1954, asuu ja työskentelee Helsingissä

Valokuvaaja Rauno Träskelin on kuvannut suomalaista muotoilua, taideteollisuutta, arkkitehtuuria ja taidetta vuodesta 1979. Hänen toimeksiantajinaan ovat olleet alan museot, yhteisöt ja kustantajat sekä monet yksityiset taiteilijat, muotoilijat ja taidekäsityöläiset. Kuvaajana Träskelin on vakiinnuttanut arvostetun aseman tämän alan parhaimmistoon kuuluvana taitajana, joka pystyy pelkistäen vangitsemaan kohteistaan olennaisen ja saa esineet elämään. Vuonna 2013 Träskelinille myönnettiin Jenny ja Antti Wihurin rahaston Käden taito -palkinto tunnustuksena hänen ansiokkaasta työstään esinekuvauksen alalla.

Sakari Viika

s. 1956, asuu ja työskentelee Helsingissä

Sakari Viika aloitti uransa valokuvaajana 1970-luvulla ja tuli 1980-luvulla tunnetuksi myös osallistumisestaan lukuisiin poikkitaiteellisiin projekteihin eri alojen taiteilijoiden kanssa. Hän on dokumentoinut laajasti taiteen eri muotoja, mm. tanssia, teatteria, oopperaa ja kuvataidetta ja työskennellyt useille sanoma- ja aikakauslehdille. Valokuvataiteilijana Sakari Viika on luonnehtinut itseään katukuvaajaksi. Hänen työskentelyssään valo, tila ja sommittelu ovat keskiössä ja aihe vasta toissijainen. Viika luottaa vahvasti intuitioon tavoitellessaan ratkaisevaa hetkeä, joka luo hänen teoksissaan arkisestakin näkymästä erityisen.