Näyttely Hiljainen kauneus jatkaa suositun Japanomania-näyttelyn teemoja

 

Ateneumin taidemuseossa nähdään 14.6.–6.10.2019 näyttely Hiljainen kauneus – Pohjoismaiden ja Itä-Aasian yhteys. Näyttely syventyy Pohjoismaita ja Itä-Aasiaa yhdistävään pelkistettyyn estetiikkaan erityisesti 1950- ja 1960-lukujen taiteessa. Runsas näyttely tarjoaa meditatiivisen kokemuksen: Hiljaisessa kauneudessa voi kokea suomalaisen luonnon ja talven tunnelmaa keskellä Helsingin keskustaa. Huom! Näyttelyn päättymispäivämäärää on siirretty kolme viikkoa aikaisemmin ilmoitettua myöhemmäksi.

Pohjoismaiden ja Itä-Aasian taidetta yhdistävät ajatus arjen kauneudesta ja yhteys luontoon 

Hiljainen kauneus esittelee rinnakkain kuvataidetta, keramiikkaa, tekstiilitaidetta ja arkkitehtuuria suomalaisista, ruotsalaisista, tanskalaisista ja japanilaisista kokoelmista. Teosten estetiikka on pelkistettyä: geometriset muodot, hienostuneet värit ja materiaalin tuntu yhdistävät näyttelyssä nähtäviä teoksia. Esille saadaan kauniita ja toimivia arjen esineitä, kuten hienostunutta aasialaista keramiikkaa ja kimonoja. Näyttelyn maalaukset, piirustukset ja grafiikantyöt kuvaavat abstraktien aiheiden lisäksi maisemia ja asetelmia. Näyttelyssä nähdään noin 250 teosta, joista noin kolmasosa on Ateneumin kokoelmista.

Hiljainen kauneus on jatkoa Ateneumissa keväällä 2016 nähdylle näyttelylle Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918. Suosittu näyttely synnytti tarpeen tutkia, miten ilmiö jatkui 1900-luvun edetessä ja millaisia uusia muotoja se sai. Mistä pohjoismainen pelkistetty estetiikka juontaa juurensa ja miten se kytkeytyy kuvataiteisiin? Miksi pohjoismainen estetiikka vetoaa erityisesti itäaasialaisiin ihmisiin?

Hiljainen kauneus tarkastelee erityisesti kahdensuuntaista vuorovaikutusta: myös Itä-Aasian taide otti vaikutteita Pohjoismaista. Pohjoismaiset taiteilijat, muotoilijat ja arkkitehdit matkustivat Japaniin, ja vastaavasti japanilaiset taiteilijat ja muotoilijat matkustivat Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Japanin ohella taiteilijat saivat vaikutteita myös Kiinasta ja Koreasta.

Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Aulis ja Heidi Blomstedt, Rune Jansson, Aimo Kanerva, Carl Kylberg, Maija ja Ahti Lavonen, Bernard Leach ja Shoji Hamada, Kyllikki Salmenhaara, Key Sato, Helene Schjerfbeck, Jaakko Sievänen ja Zao Wou-Ki. Näyttelyssä nähdään runsaasti teoksia Japanista Tokion Mingei-museosta (The Japan Folk Crafts Museum) sekä Hayama Museum of Modern Artista. Teosten lainaajia ovat myös muun muassa Designmuseo, Ruotsin Göteborgin taidemuseo ja Moderna Museet sekä Tanskan Louisiana Museum of Modern Art.

Näyttelyn kuraattoreita ovat amanuenssi Anne-Maria Pennonen ja intendentti Anna-Maria von Bonsdorff. Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Ateneumin tuottama julkaisu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Elokuusta lokakuuhun myös Ateneumin ystävien juhlanäyttely Sata vuotta ystävyyttä

Osin samaan aikaan näyttelyn kanssa nähdään Ateneumin ystävien juhlanäyttely Sata vuotta ystävyyttä 15.8.–6.10.2019. Ystäväyhdistyksen satavuotisjuhlan kunniaksi näyttely esittelee yhdistyksen lahjoittamia ja rahoittamia taidehankintoja. Näyttely avaa kokoelman rakentumista sekä taiteen hankkimisen tapoja ja lähteitä eri näkökulmista. Näyttelyn taiteilijoita ovat muun muassa Marcus Collin, Alexander Lauréus, Anitra Lucander, Helene Schjerfbeck ja Hugo Simberg. Näyttelyn kuratoi Ateneumin amanuenssi Hanne Selkokari.

 

Kuva:
Aimo Kanerva: Talvimaisema Otalammelta, 1951–1952. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.