YLE Teema -kanavalla lähetettiin 15. syyskuuta upeasti toteutettu, silmiä avaava dokumentti Jumalten keinussa Suomen Kansallisoopperan Richard Wagnerin Ring –oopperan tuotannon eri vaiheista vuonna 2019. Dokumentti toi esille, miten erilaisten tiimien työstä ja moitteettomasti toimivasta tekniikasta lopullinen esitys muodostuu. On käsittämätöntä, kuinka valtava määrä tietoa, taitoa ja saumatonta yhteistyötä valmiin esityksen taustalla on. Korona-pandemia vuoden 2020 keväällä keskeytti dramaattisesti jo pitkällä olleet valmistelut.
Vaikka analogia museoiden ja oopperatalon välillä ei kaikilta osin päde, tuli dokumenttia katsoessani mieleen Ateneumin taidemuseon toiminta ja epävarmuus korona-aikana – kaikki se huoli, jota ammattilaisten laaja joukko on kokenut poikkeuksellisina vuosina. Myös meneillään oleva vuosi jatkuu poikkeusoloissa Ateneumissa, ei tosin koronan, vaan Ateneumin ilmastointijärjestelmän remontin vuoksi.
Kesän aikana jouduin muutamaan otteeseen selittämään kyselijöille mitä teemme, kun Ateneum on kiinni. Kysymys paljasti, kuinka vähän museoiden arkipäivän toimintaa tunnetaan. Työtähän meillä riittää, vaikka muille jakaa.
Ainoastaan työ, mitä museovalvojamme tekevät, eli näyttelysalien valvominen ja asiakkaiden vastaanottaminen museon aukioloaikojen puitteissa on tauolla. Koska Ateneum on osa Kansallisgalleriaa, on vakituinen asiakaspalveluhenkilökunta kyetty työllistämään muissa museoissa. Kiasman Ars 22 –näyttelyyn (8.4.-16.10.2022) on tarvittu runsaasti asiakaspalveluhenkilökuntaa samoin kuin Sinebrychoffin taidemuseon yleisön suosikkinäyttelyyn, Linné ja pieni pala paratiisia (17.2.-28.8.2022). Osaa asiantuntevasta asiakaspalveluhenkilöstöstä on voitu valjastaa myös muihin museon sisäisiin tehtäviin kuten teosten asiasanoitukseen. Vaikka Ateneumin museokauppa on kiinni, on Ateneumin myyntituotteita mahdollista edelleen ostaa verkossa. Tavaroita pakataan ja lähetetään ympäri Suomen.
Rattaiden on pyörittävä, sitä vaatii museolta jo laki
Samoin kuin oopperassa, myös museoissa työn tulokset näyttäytyvät yleisöille valmiina tuotteena eli näyttelyinä. Museoissa on kuitenkin myös paljon muuta toimintaa, mikä määrittyy museoiden lakisääteisten tehtävien kautta. Näyttelyiden ja ohjelmatoiminnan ohella toinen laajamittainen toiminnan alue koostuu museon vastuulla olevien kokoelmien hoidosta, niiden fyysisestä ja digitaalisesta säilyttämisestä. Tämä säilyttäminen edellyttää laajamittaista luettelointityötä, valokuvausta, konservointia, teosten suojaamista ja kaikkea sitä valmistelevaa työtä, mitä tähän säilyttämiseen tarvitaan.
Teokset eivät liiku paikasta toiseen itsekseen, vaan niitä liikuttavat ammatin hallitsevat teosten käsittelijät. Tämän lisäksi on paljon sellaista pitkäjännitteistä ja näkymätöntä työtä, mikä ei koronan taikka remontin vuoksi voi pysähtyä, kuten teosten lainaamista ja talletustoimintaa. Suuri osa tästä työstä tapahtuu Kokoelmahallintaosaston toimesta, joka hallinnollisesti kuuluu Kansallisgallerian matriisiin, mutta jota tehdään Ateneumin tiloissa ja kohdistuu Ateneumin vastuulla oleviin teoksiin. Rattaiden on pyörittävä eli Kansallisgallerian matriisin osana toimivat talousosasto ja palveluosasto, johon muun muassa asiakaspalvelu ja HR kuuluvat, toimivat täysillä, vaikka Ateneum onkin kiinni.
Eivät myöskään suorassa suhteessa Ateneumiin työskentelevät tiimit – kuraattorit, yleisötyön ja markkinoinnin- ja viestinnän ammattilaiset – lepää laakereilla remontin aikana. Tulevia näyttelyitä tai ohjelmistoja ei synny, jos niiden suunnittelu tyrehtyy. Yleisösuhdetta on pidettävä vireillä remontista huolimatta. Markkinointi- ja viestintätiimi pitää yllä sosiaalisen median kautta ja muissa kanavissa tapahtuvaa viestintää ja rakentaa ja suunnittelee tulevaa. Työn alla on muun muassa palvelumuotoiluhanke ja bränditarinan uudistaminen yhdessä Ateneumin yleisötilojen uudistamisen kanssa. Kun saamme jälleen Ateneumissa näyttelytoiminnan käyntiin ja ovet auki yleisöillemme, haluamme vahvistaa saavutettavuutta ja lähestyttävyyttä yhtä hyvin tilojen kuin sisältöjen suhteen.
Yleisötyö -tiimimme on remontin aikana jatkanut Kaikuu-hankkeen jalkauttamista muualle Suomeen. Hankkeella pyritään madaltamaan kynnystä vierailla museoissa käyttämällä selkokieltä erityisryhmille suunnatuissa opastuksissa ja huomioimalla paremmin erilaisten ryhmien tarpeet. Haluamme, että avatessamme jälleen ovemme, Ateneum koetaan paikkana, joka ottaa avosylin vastaan kenet tahansa ja jonka suojissa on turvallista ja mielekästä kohdata muita ihmisiä ja taidetta.
Myöskään koululaisille ja nuorille suuntautuvaa toimintaa ei ole keskeytetty, vaikka Ateneum on kiinni. Mun Ateneum –hanke tavoittaa viides- ja kuudesluokkalaiset ympäri Suomen. Tämän digitaalisesti jaettavan toiminnan puitteissa Ateneumin taideteokset tulevat etäoppaiden välityksellä tutuiksi ja nuoret pääsevät myös itse kokeilemaan taiteen tekoa.
Näyttelyiden valmistelu on jatkuva prosessi
Lainat ja talletukset sekä uushankinnat ovat myös sitä museoiden arkipäivää, jota tehdään jatkuvasti ja johon tarvitaan usean ammattilaisen työtä. Registraattori huolehtii teosten liikkumiseen ja lopulliseen sijoittamiseen liittyvistä järjestelyistä. Kansallisgalleria tallettaa teoksiaan erikseen määriteltyihin suurlähetystöihin, valtion virastoihin ja ministeriöihin.
Talletustoiminta on monivaiheista ja moniammatillista – teosten valinta, siirtäminen ja ripustaminen edellyttävät usean ammattilaisen osallistumista. Kuraattorit ehdottavat ensin kulloiseenkin tilaan sopivia teoksia, joita ei tulla tarvitsemaan tulevissa Ateneumin näyttelyissä tai yhteistyönäyttelyissä ulkomailla. Mikäli ehdotus hyväksytään, käynnistyy monen eri toiminnon sarja. Ensin teokset tuodaan varastosta teoskäsittelijöiden toimesta Kansallisgallerian omalla kuljetuskalustolla konservaattoreiden tarkastettaviksi.
Teokset voivat tarvita puhdistamista, kehystämistä tai suojaamista. Kun tämä vaihe on ohi, registraattori suunnittelee ja aikatauluttaa teosten siirron, kuljetuksen ja ripustamisaikataulun kohteeseen. Määriteltynä päivänä teosten käsittelijät pakkaavat ja siirtävät teokset kuljetusautoon ja kohteeseen ja ripustavat ne haluttuihin paikkoihin. Kuraattori on jälleen tässä vaiheessa mukana. Yhdenkin teoksen ripustaminen edellyttää koko prosessin käynnistymistä, saati sitten isompi talletus. Samankaltainen prosessi liittyy myös teosten lainoihin. Tänä vuonna lainoja on lähetetty Ateneumista vähän yli 120 kappaletta. Talletuksessa teoksia on lähes 300 kappaletta.
Kansallisgallerian Ateneumissa toimivaa valokuvaamoa työllistävät tulevat näyttelyt ja hankinnat. Aina, kun museoon hankitaan teos, se luetteloidaan kokoelmahallintajärjestelmään, jonka jälkeen se kuvataan. Teoksen tulee nykypäivänä olla saavutettavissa myös digitaalisesti. Vuosittain Ateneum on hankkinut (ts. ostanut tai saanut lahjoituksena) noin sata teosta. Jokaisen käsittelyyn tarvitaan useampi henkilö; kaikkiin vaiheisiin tarvitaan osaavia ammattilaisia. Teosten elämää tuleville sukupolville ei voi riskeerata.
Koska näyttelymme ovat pääsääntöisesti tutkimukseen perustuvia, edellyttää se kuraattoreilta jatkuvaa taiteen tutkimuksen seuraamista. Tulevien näyttelyiden valmistelu on jatkuva prosessi, joka edellyttää laajoja verkostoja, tutkimusta ja siihen liittyvää kirjoitustyötä. Kuraattorit tuottavat sekä artikkeleita näyttelykatalogeihin, että kirjoittavat salitekstejä ja teoskohtaisia esittelyjä.
Yleisötyön ammattilaiset ovat mukana salitekstien tuottamisessa saavutettavuuden ja yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Uuteen kokoelmanäyttelyymme on tulossa ääniopas, jonka tuottamisessa tarvitaan myös kuraattoreiden ja yleisötyön tuottajien yhteistyötä. Kuraattoreiden työ ei kohdistu vain yhteen näyttelyyn, vaan samanaikaisesti tehdään tulevia projekteja. Ulkomaisten kumppanien kanssa tehtävät näyttelyhankkeet edellyttävät jatkuvaa yhteydenpitoa ja hankkeiden edistämistä. Korona tai remontti eivät ole esteenä tuleville suunnitelmille. Arkistossa ja kirjastossa toimiva henkilökunta on joko suoraan tai välillisesti mukana näyttelyissä ja niiden suunnittelussa. Arkistokokoelman esimerkkejä tulee olemaan esillä uudessa kokoelmanäyttelyssä. Kokoelmatiimin kuraattoreiden tehtäviin kuuluu myös kokoelmien hoitoa, eli he osallistuvat myös teosten luettelointiin ja tutkimukseen. Matriisissa toimivat registraatorit ovat mukana kaikissa näyttelyprojekteissa ja huolehtivat teoslistojen, ulkomailta näyttelyihin haluttujen lainojen järjestelyistä sen lisäksi, että he hoitavat Ateneumista muihin museoihin lähteviä lainoja.
Museo toimii kuin koneisto, jokaisen työntekijän panosta tarvitaan!
Oma työni painottuu kehittämistyöhön, hallintoon ja prosessien johtamiseen. Kansallisgallerialle ollaan laatimassa uutta strategiaa, johon on osallistettu koko henkilökunta, mutta lopullinen vastuu strategisten painopisteiden valinnoista on Kansallisgallerian johtoryhmällä. Kansallisgallerian johtoryhmätyöskentelyn ohella työhöni kuuluu tietysti Ateneumin toiminnan kehittäminen. Työpäiväni sisältävät valtavan määrän erilaisia kokouksia, joissa pohdimme toimintaa yksityiskohdista laajempiin kokonaisuuksiin. Työssäni hoidan myös kansainvälisiä suhteita ja verkostoja.
Oman käsitykseni mukaan taidemuseon johtamisessa on ensiarvoisen tärkeää ymmärtää sisältöjä, olla lähellä taidehistoriallista osaamista, taidenäyttelyiden kuratointia ja tutkimusta. Toiminkin siksi aika ajoin myös kuraattorina ja seuraan läheltä kaikkia näyttelyprojektejamme. Jotta voin ymmärtää ja kehittää Ateneumin näyttely- ja muuta toimintaa yhdessä muiden kanssa, on todella tärkeää, että näen eri prosessien edellyttämän osaamisen merkityksen ja taidemuseoiden laajemman yhteiskunnallisen tehtävän.
Ateneumissa ei siis olla tekemättä työtä remontinkaan aikana, vaan museo toimii kuin koneisto niin, että upeat kokoelmamme ja tulevat näyttelymme voivat ilahduttaa kaikkia, niin kynnyksemme ylittäviä, kuin tietokoneen välityksellä taiteemme ääressä viihtyviä.
Jokaisen työntekijän panosta tarvitaan!
