Magnus Enckell: Ikkunan ääressä (1919)
Magnus Enckell: Ikkunan ääressä (1919). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.

Marja Sakarin blogi: Ei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin

Vuosi 2020 lähenee loppuaan ja on syytä arvioida sen onnistumista. Millainen kulunut poikkeusvuosi on ollut Ateneumissa – entä miten olemme onnistuneet siirtämään museokokemuksen verkkoon?

Tämä vuosi on ollut hyvin poikkeuksellinen koko maailmassa ja koronaviruksen vaikutukset tulevat näkymään vielä pitkään. Olemme joutuneet venymään ja sopeutumaan uusiin tilanteisiin vuoden aikana: kärsivällisyys ja kestävyys ovat varmasti olleet koetuksella. Etätöihin siirtyminen ei ole ollut helppoa, vaikka välineet olisivatkin kunnossa. Sosiaaliset suhteet työtovereihin ovat katkenneet virtuaalisista päiväkahveista huolimatta ja koululaiset ovat saattaneet tarvita apua omiin etätyötehtäviinsä keskeyttäen työasioiden hoidon.

Ateneumin vuosi 2020 käynnistyi todella upeasti ja teimme ennätyksiä Helene Schjerfbeck- ja Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyiden avulla. Alkuvuoden kävijäluvut hipoivat kaikkien aikojen ennätyksiä: tammikuussa 2020 näyttelyt näki yhteensä 97 400 museovierasta! Uskoimme lujasti, että myös maaliskuussa avautunut Natalia Goncharovan näyttely olisi tavoittanut runsaasti yleisöä, mutta jouduimme sulkemaan sen kesken kaiken vain vajaan kuukauden aukiolon jälkeen. Kahden ja puolen kuukauden kiinniolo pysäytti toiminnan museoissa, kunnes saatoimme jälleen avata ovet 2. kesäkuuta.

Toiminta ei tietenkään pysähtynyt ammattitaitoisissa tiimeissämme. Heti sulkemisen jälkeen käynnistyivät keskustelut siitä, miten voisimme välittää taidettamme katsottavaksi digitaalisessa muodossa. Muun muassa jo aikaisemmin toteutetut Suomen taiteen tarina -lyhytelokuvat osoittautuivat koronasulun aikana suosituiksi: maaliskuusta toukokuuhun 2020 ne löysivät 44 500 uutta katsojaa.

Ovien sulkeutuminen mahdollisti pohdinnat myös uudenlaisesta digitaalisesta yleisötyöstä. Olemme lanseeranneet kolme erilaista digitaalista etäopastusta muun muassa Magnus Enckellin näyttelyyn. Ohjaamme tulevaisuudessa myös Ateneumin taidepajoja etänä. Monet näistä koronavuoden käytännöistä ovat avanneet aivan uudenlaisia keinoja tavoittaa yleisöjä myös kaukana Ateneumista.

Myös verkkosivuillamme on ollut vilkasta: Ateneumin verkkosivuilla on vieraillut vuoden aikana yli puoli miljoona kävijää. Kansallisgallerian verkkosivuilla teosten ja arkistoaineistojen äärelle pääsee helposti myös kotisohvalta.


Koronakevään jälkeen myös fyysiset kävijät ovat palanneet Ateneumiin. Vuonna 2020 meillä on vieraillut lähes 210 000 kävijää, vaikka museo oli avoinna vain kahdeksan ja puoli kuukautta. Verrattuna aiempiin Ateneumin vuosiin luku ei ole ollenkaan hassumpi. Esimerkiksi aivan normaalina vuonna 2015 Ateneumissa kävi 263 960 vierailijaa. On syytä muistaa, että tänä vuonna kävijöiden joukosta ovat puuttuneet kokonaan ulkomaiset turistit.

Koronavuoden myötä olemme siis saavutettavampia ja samalla ympäristöystävällisempiä, koska henkilökunnan ja yleisöjen matkat ovat vähentyneet dramaattisesti. Kun turisteja ei ole, ei ole myöskään lentopäästöjä. Myös oman henkilökuntamme konferenssi- ja opintomatkat on peruutettu.

Emme ole kuitenkaan olleet täydellisessä eristyksessä, vaan erilaiset webinaarit ovat olleet ulottuvillamme. Tulisikohan tästä uusi normaali myös koronan jälkeen? Uskon, että hyvistä kokemuksista oppineina pohdimme vastaisuudessakin tarkkaan, mitkä tapahtumat edellyttävät fyysistä läsnäoloa ja mitkä voi kokea digitaalisesti.

Viime aikoina mediassa on ollut runsaasti erilaisia yhteenvetoja ja pohdintoja koronavuoden vaikutuksista. Lopullisia vaikutuksia pääsemme mittaamaan varmasti vasta vuosien jälkeen, mutta jo nyt voi hyvällä omallatunnolla todeta, ettei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin.

Näillä sanoin toivotan lukijoilleni hyvää joulua ja onnea vuodelle 2021!

Marja Sakari

Kirjoittaja:Marja Sakari

Museonjohtaja, FT
marja.sakari [a] ateneum.fi