Mun Ateneum -tehtävät

Viisivaiheinen Mun Ateneum -ohjelma tarjoaa 400 koululuokalle, 5-6-luokkalaisille ympäri Suomen, kaksi kohtaamista oppaan kanssa ja erilaisia supervoimiin ja piirtämiseen liittyviä haasteita. Ohjelmassa perehdytään Ateneumin taidemuseoon ja taidekokoelmaan. Taideteosten kautta sukelletaan erilaisiin teemoihin, kuten luonnon ja ihmisen väliseen suhteeseen. Ohjelmassa pohditaan myös, mikä on mun museo. Ja mitä mahtaa tarkoittaa kokoelma tai vaikkapa sana valööri?

Mun Ateneum -ohjelma

  1. Virittäytyminen tehdään itsenäisesti luokassa
  2. Kohtaaminen 1 tehdään yhdessä Ateneumin oppaan kanssa
  3. Piirustushaaste tehdään itsenäisesti koulussa
  4. Kohtaaminen 2 tehdään yhdessä Ateneumin oppaan kanssa
  5. Mitä opittiin? -vaihe tehdään itsenäisesti koulussa

Opettajan ohjeet

Virittäytyminen

Kesto: 45 min

Piiretty kuva silmästä

Videossa suomenkielinen teksti (klikkaa ikonia oikeasta alakulmasta)

Teokset videolla

Albert Edelfelt: Leikkiviä poikia rannalla (1884). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria.

Akseli Gallen-Kallela: Poika ja varis (1884). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelmat. Kuva: Kansallisgalleria.

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria.

Helene Schjerfbeck: Toipilas (1888). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria.

Hugo Simberg: Haavoittunut enkeli (1903). Kansallisgalleria /Ateneumin taidemuseo, kokoelma Ahlström. Kuva: Kansallisgalleria.

Ville Vallgren: Kaiku (1887). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria.

Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot (1886). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria.

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Tutustu Mun Ateneum -oppaisiin! 

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Matilda Byholm 

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Olen Matilda ja työskentelen oppaana Ateneumissa. Parasta työssäni on, kun saan jutella taiteesta erilaisten ihmisten kanssa ja sitä kautta joskus itsekin huomata teoksissa jotakin uutta. Mielestäni erityisesti koululaiset ovat hyviä pohtimaan teosten aiheita ja huomaamaan niissä kiinnostavia yksityiskohtia. 

Lempiteokseni Ateneumin taidemuseon kokoelmista 

Lempiteokseni Ateneumin kokoelmista on Hugo Simbergin Emäntä ja piruparka kaksosineen. Piru-hahmo toistuu useissa Simbergin maalauksissa, mutta mielestäni juuri tässä teoksessa on jotakin erityisen lempeää ja inhimillistä. Se muistuttaa minua siitä, miten tärkeää toista on auttaa. 

Supervoimani 

Supervoimani on empatia – olen hyvä eläytymään toisten tunteisiin ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. 

Helka Heinonen

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Olen taidekasvattaja ja taiteilija. Pidän sekä työstä, jossa saan keskittyä itsenäiseen tekemiseen ja ajatteluun, että tosi paljon myös ihmisten kohtaamisesta. Asun lähellä merenrantaa, ja rantaan kävely on minulle tapa rentoutua. Siellä on aina vähän erilainen tunnelma, vaikka paikka pysyy samana. Pidän myös lukemisesta, elokuvista ja ystävien tapaamisesta.   

Lempiteokseni Ateneumin taidemuseon kokoelmista 

Yksi lempiteoksistani on Ellen Thesleffin omakuva vuodelta 1895. Se on tehty lyijykynällä pitkän ajan kuluessa, ja siinä on ihmeellistä syvyyttä ja tunnetta. Se tuntuu 1800-luvun lopun autofiktiolta kuvataiteen muodossa, taiteilija tulee lähelle, mutta teos on myös avoin ja arvoituksellinen. Thesleffin alkuperäisessä piirustuksessa on voimaa, jota siitä otettujen kuvien on vaikea täysin tavoittaa.   

Supervoimani 

Supervoimani on rohkeus. Halusin valita rohkeuden, koska olen monesti saanut kuulla olevani ujo ja pelkään joitakin asioita. Olen kuitenkin uskaltanut tehdä asioita, jotka ovat jännittäneet tai tuntuneet lähes mahdottomilta.   

Iina Heiskanen

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Olen Iina Heiskanen, helsinkiläinen kuvataiteilija ja taideopettaja. Tykkään käydä katsomassa erilaisia näyttelyitä ja keskustella näkemästäni toisten kanssa myös vapaa-ajalla. Minua kiinnostaa, kuinka taiteilijat esittävät ajatuksiaan visuaalisessa muodossa tai vaikkapa äänien avulla, ja sitä kautta luovat uusia maailmoja.  

Lempiteokseni Ateneumin taidemuseon kokoelmista 

Yksi Ateneumin kokoelman lempiteoksista on ollut lapsuudesta saakka Helene Schjerfbeckin Toipilas. Maalauksen aiheeseen oli helppo samaistua ja siinä oli ja on edelleen toiveikas tunnelma, joka rauhoittaa.  

Supervoimani 

Oma supervoimani on uteliaisuus. Sen avulla voin löytää uusia asioita muun muassa taideteoksista, niin minulle jo tutuista kuin aivan tuntemattomistakin. 

Annabel Kajetski  

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Olen opas, pajaopas, varhaiskasvattaja, toimintaterapeutti ja taiteilija.  

”Taide on kaikki mitä voi kokea ja nähdä tai tuntea. Yhdessä tai yksin. Kaikki syntyvät luovina. Taiteen suhteen on annettava tilaa itselleen ja toisille.” 

Lempiteokseni Ateneumin taidemuseon kokoelmista 

Lempiteokseni on Tove Janssonin Mystinen maisema vuodelta 1930. Pidän siitä, sillä näen siinä aina jotain uutta. Sen tunnelma ja värit ovat samanaikaisesti hauraat ja voimakkaat, kuin aamunsarastus. Maalauksessa on myös mielestäni pilkettä silmäkulmassa. 

Supervoimani 

En ota itseäni niin tosissaan.  

Elina Katara 

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Olen Elina Katara ja työskentelen Ateneumissa työpajaoppaana ja oppaana. Työpajoissa pääsee kokeilemaan esillä oleviin taideteoksiin liittyviä aiheita ja tekniikoita. Oppaana opastan erityisesti etänä. 

Lempiteokseni Ateneumin taidemuseon kokoelmista 

Minulla on monia lempiteoksia Ateneumin kokoelmissa. Yksi suosikkini on Hugo Simbergin teos Näky (1895). Mielestäni teos kuvaa kiehtovasti mielikuvituksen ja unen kietoutumista todellisuuteen. Se kuvaa hämärän hetkeä, jolloin ollaan päivän ja yön välissä. Metsän tummat puut saattavat mielikuvituksen voimasta näyttää joltakin muulta, Simbergin maalauksessa savu- tai usvakiehkuroissa voi nähdä ihmismäisiä hahmoja. Kiehkurat toistavat kukkulan laella juoksevien hahmojen asennot. Miksi tai minne he juoksevat? Teoksessa kuvataan liikettä, mutta samaan aikaan kuva on jännittävällä tavalla jähmettynyt. Onko teokseen kuvattu monta pöllöä istumassa vierekkäin vai yhden pöllön pään kääntymisen vaiheet? Kenen näystä on kysymys? 

Supervoimani 

Minun supervoimani on mielikuvitus. Voin käyttää supervoimaani missä ja milloin haluan ja mikä parasta, miten haluan! Mielikuvitus on ehtymätön voimavara. 

Laura Nissinen

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Olen valokuvaajataustan omaava taiteen ammattilainen. Rakastan kuvia, koiria, pilviä ja sienestystä.  

Lempiteokseni Ateneumin taidemuseon kokoelmista 

Kansallisgallerian kokoelmasta on vaikeaa valita suosikkia, mutta yksi niistä on ehdottomasti Timo Kelarannan valokuvasarja Hiljainen järvi, jota hän kuvasi ja työsti vuosina 1980–1986. Sarjan teokset esittävät järven pintaa, joihin taiteilija on tehnyt kuvien ottamisen jälkeen erilaisia jälkiä. Valokuvien negatiiveihin leikatut ja kaiverretut aukot muuttuvat kuvien vedostamisen jälkeen jännittäviksi mustiksi aukoiksi, jotka tuntuvat imevän katsojan kuvan pinnan läpi niiden sisään.  

Supervoimani 

Supervoimiani ovat ehtymätön uteliaisuus ja valosta hurmioituminen. Osaan tehdä myös aika hyvää kardemummalla maustettua pannukakkua. 

Aura Nurmi

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Olen nuorten parissa runotapahtumia järjestävä helsinkiläinen kirjailija. Teen paljon erilaisia töitä taiteen ja taidekasvatuksen parissa, kuten ohjaan luovan kirjoittamisen ryhmiä sekä kirjoitan kritiikkiä, teen esityksiä ja toimin kustannustoimittajana. Vaikka taustani on vahvasti kirjallisuudessa ja sitä myötä sanoissa, kuvat ja niiden tunnelma ovat kiehtoneet minua aina. Runoudessa väreillä on suuri rooli. Mielestäni tiloilla ja mielentiloilla on omat värinsä, myös ihmisillä. Tästä syystä olenkin usein mieltynyt selkeitä värejä käyttäviin taiteilijoihin. 

Lempiteokseni Ateneumin taidemuseon kokoelmista 

Pysähdyin lapsena leikeissä tytön eteen, jolla oli valtava katse. Hän katsoi suoraan minuun isoäitini portaikossa. Teoksen nimi on Raatajat rahanalaiset, ja sen on maalannut Eero Järnefelt vuonna 1893. Tytön ympärille kaskenpoltosta syntyvä vaalea savupilvi saa tytön näyttäytymään melkein pyhässä valossa. Tuo katse tuntuu seuraavan minua aina. Katse sanoo paljon, ja aina eri asioita. Kiinnitin myös huomiota tytön tuohivirsuihin ja muistin lukeneeni, kuinka köyhillä lapsilla Suomessa ei ollut aina talvisin kenkiä. Mietin, kuinka paljon Suomen asuttaminen ja täällä ravinnon itselleen saaminen on vaatinut työtä ja uhrauksia. 

Supervoimani 

Minulla on kyky saada ihmiset nauttimaan kirjoittamisesta ja löytämään itsestä runoilija. Minusta se on kovin mukava ja hieno juttu. 

Leena Reinilä

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Hei, olen Leena. Olen opas Ateneumin taidemuseossa. Ateneumissa on huikean kiinnostavia taideteoksia. Minun työni on kertoa Ateneumin näyttelyissä olevista taideteoksista museokävijöille. Katsomme teoksia ja pohdiskelemme niitä yhdessä.  

Lempiteokseni Ateneumin taidemuseon kokoelmista 

Oma lempiteokseni on Väinö Blomstedtin Francesca. Francesca koskettaa kaikilla aisteilla: haistan unikon tuoksun, kuulen hentoa musiikkia ja kohinaa, aistin kevätilman väreilyä ja näen unenomaisen maiseman. 

Supervoimani 

Uteliaisuus on supervoimani, sillä sen avulla pääsen uusiin paikkoihin ja ajatuksiin. 

Antti Solin

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Olen Antti, jo useamman vuoden museo-oppaana työskennellyt taiteenystävä ja kulttuurihistorioitsija. Helsingissä todennäköisimmät olinpaikkani ovat oman kodin sekä Ateneumin ja Sinebrychoffin taidemuseon lisäksi eri kirjastot – uusi kirjastokortti onkin aina ollut ensimmäinen hankintani heti, kun olen muuttanut uuteen kaupunkiin. 

Jos 5-luokkalaiselta Antilta olisi kysynyt Helsingin Rautatientorilla, että ”arvaapas, kummassa rakennuksessa työskentelet 20 vuoden kuluttua, aukion eteläpuolella Ateneumissa vai vastapuolen Kansallisteatterissa?” niin olisin epäröimättä osoittanut sormellani pohjoiseen. Vaikka en sittemmin teatteriammattilaiseksi ole päätynytkään, niin läpi museourani olen päässyt tekemään dramatisoituja kierroksia historiallisissa asuissa, mistä nautin suuresti. Ja onhan aivan ”tavallinen” opastaminenkin omanlaistaan esiintymistä, kuuntelijoiden ja katselijoiden huomion ohjaamista. 

Lempiteokseni Ateneumin taidemuseon kokoelmista 

Olen viimeisimpien opastustöideni myötä saanut perehtyä eri painotekniikoihin, etenkin metalligrafiikan syväpainomenetelmiin. Jatkuvasti huomaan kuitenkin puupiirroksissa olevan jotakin itselleni sykähdyttävintä. Ajattelen painolaatan syntyprosessia: miten taiteilija työstää sitä, mitä lopullisessa teoksessa ei halua nähtävän; alueita, joiden toivoo jäävän valkoisiksi. Collianderin enkelit ovat hieno perinteisin menetelmin toteutettu sarja klassisesta aiheesta. Ne näyttävät silmänräpäyksessä materialisoituneilta ilmestyksiltä, kuin taivaasta pudonneilta, vaikka niiden työstäminen on vaatinut toistossa harjaantuneelta ihmiskädeltä tuntikausia. 

Supervoimani 

Supervoimani on uppoutuminen! Mikäli oikein todella innostun jostakin, saatan paneutua vaikkapa lukemiseen tai tiedon hakemiseen päiviksi, unohtaa miltei syömisen ja nukkumisenkin. Supervoimalla on siis kääntöpuoli. Suuri voima tuo mukanaan suuren vastuun, tietää Hämähäkkimieskin. Minun kohdallani vastuunkanto on sitä, että muistan pitää huolta itsestäni ja mennä vähintään yöunille ja nauttia päivän ateriat. 

Maija Tuurnala

Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Olen himpun verran päälle 40-vuotias humanisti ja kolmen lapsen äiti. Olen opiskellut taidehistoriaa ja teen työkseni taideopastuksia museoissa sekä luonto- ja historiaopastuksia saaristossa. Työni on ihanaa! Rakastan maalaustaidetta, kirjoja, valokuvia, historiaa, museoita, kirpputoreja, kirjastoja, merta, metsää ja kivirantoja. Lataudun parhaiten paijaamalla koirani korvia ja vatsaa tai tuijottamalla kauas horisonttiin. Pidän kovasti myös kirjoittamisesta, loruilusta, laulamisesta, tanssimisesta sekä ihmisten kanssa keskustelemisesta. Olen helposti innostuva ja utelias oppimaan uutta. 

Lempiteokseni Ateneumin taidemuseon kokoelmista 

Lempiteokseni Ateneumin kokoelmasta on Hugo Simbergin ”Iltaa kohti”. Olen ihaillut Simbergin taidetta ihan pikkutytöstä asti. Kyseinen maalaus esittää taiteilijan omaa, jo iäkästä isää lapsenlapsensa kanssa iltaruskon värjäämässä maisemassa. Koen että työssä on levollinen, lämmin, hellä ja samalla hiukan haikea tunnelataus, joka saa minut pysähtymään ja pohtimaan sukupolvien ketjua, rakkautta ja kuolemaa. 

Supervoimani 

Supervoimani on hymyileminen. 

Mikä on sun supervoima?

Pohtikaa kysymystä ennen kuin käännätte vastauksen kortin kääntöpuolelta esiin.

Supervoimat Ateneumin taiteilijoissa

Helene Schjerfbeck matkusti jo nuorena yksin ulkomaille opiskelemaan maalausta. Tuohon aikaan, melkein 150 vuotta sitten, naisten ei ollut kovin helppoa saada taidekoulutusta ja arvostusta ammattitaiteilijana. Helene ei kuitenkaan antanut periksi ja hän on vieläkin yksi suosituimmista suomalaisista taiteilijoista. Helenen maalauksia katsoessa voisi arvella, että hänellä oli herkkyyttä nähdä ja kuvata ihmisiä.

Mitä supervoimia arvelet Helene Schjerfbeckillä olleen?

Ferdinand von Wright kuvasi lintuja todella tarkasti. Luonto ja erityisesti linnut olivat hänelle tärkeitä, ja Ferdinand tekikin paljon lintukuvia taiteilijanuransa aikana.  Hänellä oli ikioma erakkomaja, jossa hän varmaan pystyi tarkkailemaan ympärillään olevia maisemia ja eläimiä. Ferdinand teki uransa aikana paljon teoksia ja työskenteli vielä silloinkin, kun hän oli elämänsä lopulla melko sairas.

Mitä supervoimia Ferdinand von Wrightilla saattoi olla?

Ville Vallgrenia pidettiin hauskana seuramiehenä, ja hän kutsui usein ihmisiä kotiinsa kyläilemään ja juhlimaan. Ville piti myös eläimistä. Hänellä oli lemmikkipossu ja pihalla pieni itse rakennettu talo, joka toimi kissojen hotellina.

Millaisia supervoimia Ville Vallgrenilla saattoi olla?

Tove Jansson on tunnettu muumeista, joista hän teki kuvia ja kirjoitti tarinoita. Hän nautti työn tekemisestä ja luonnosta. Hän rakasti myrskyjä ja merta. Jo silloin, kun naiset eivät saaneet seurustella keskenään, Tove maalasi julkiselle paikalle suunniteltuun, freskotekniikalla toteutettuun seinämaalaukseen kuvan Vivicasta, johon hän oli rakastunut.  

Mitä supervoimia Tove Janssonilla mahtoi olla?

Supervoimahaaste

Ryhmäkeskustelu

  • Mitä supervoimat ovat?
  • Jos saisitte valita jonkin salaisen supervoiman, mikä se olisi?
  • Entä minkä mukavan supervoiman antaisitte toisillenne?
  • Miksi voi olla hyvä, että luokasta löytyy monenlaisia supervoimia?
Piirretty kuva lyijykynästä.

Itsenäisesti

Valitse oma supervoimasi. Missä olet hyvä tai taitava, mikä on sun supervoima? Jos supervoimaa on vaikea keksiä, pyydä apua ryhmältäsi.  Olet ehkä kuullut muilta, että sinua kehutaan jossain asiassa. Voit valita supervoimaksi asian, josta olet saanut kehuja, mutta myös sellaisen supervoimasi, mitä muut eivät aina huomaa. 

Kirjoita supervoimaasi kuvaava sana A4-kokoiselle paperille isolla ja näkyvästi. Kuvita ja koristele kirjaimia. Voit käyttää esimerkiksi lyijykynää, tussia tai väriliitua.  

Koko luokka

Ripustakaa valmiit supervoimapaperit esille luokkaan ihailtaviksi. Valitkaa vielä koko luokan yhteinen vahvuus. Missä te porukkana olette hyviä? Asettakaa tämäkin supervoima näkyville. Jos haluatte, voitte tehdä yhteisestä supervoimasta näyttävän julisteen.  

Hienoa työtä! Jatketaan tästä Ateneumin oppaan kanssa ensimmäisessä etäkohtaamisessa. Supervoimia tarvitaan Mun Ateneum -ohjelman seuraavissa vaiheissa.  

Kohtaaminen 1

Tehdään yhdessä Ateneumin oppaan kanssa
Kesto: 90 min

Taidepolku

  • Tehdään 3-4-hengen ryhmissä oppilaiden omilta laitteilta ensimmäisen kohtaamisen aikana. 
  • 3 taidepolun pysäkkiä, joilla kerätään kirjainkoodeja. 
  • Kun olette kulkeneet taidepolun, muodostakaa saamistanne kolmesta kirjainkoodista sana. Kertokaa se oppaalle.
  • Jos tulee kysyttävää, kannattaa kysyä oppaalta.  

1. pysäkki

Tutkikaa ryhmässä Ateneum-rakennusta. Klikatkaa kysymysmerkkejä. Tämän jälkeen vastatkaa tietovisan kysymyksiin.   

2. pysäkki

Kuva: Magnus von Wright: Heinäsorsa; keskeneräinen, 1835-39, guassi, vesiväri. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Antellin kokoelmat. Kuva: Kansallisgalleria.

3. pysäkki

Kuva: Ville Vallgren: Kaiku, 1887, kivi, marmori. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria.

Piiretty kuva silmästä
Piirretty kuva lyijykynästä.

Piirustushaaste

Kesto: 90 min

Piiretty kuva silmästä

Videossa suomenkielinen teksti (klikkaa ikonia oikeasta alakulmasta)

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Ennen piirustushaastetta tehtäväksi 

Valitkaa yksi ylärivin perinteisistä piirustuksista Tuulipiirturien pariksi. Tutkikaa kuvia ja keskustelkaa niistä seuraavien kysymysten avulla.  

Piiretty kuva silmästä

Nykytaiteilija Tuula Närhinen on tehnyt tuulikokeita teoksessaan Tuulipiirturit. Hän on antanut eri puulajien ja heinäkasvien itse toimia tuulipiirtureina kiinnittämällä niihin tussikynän ja tarjoamalla niille valkoista piirustuspaperia. Myös valo on toiminut tuulipiirturina, kun oksaan kiinnitetty pieni valo on ”piirtänyt” pitkällä valotusajalla jäljen ja jälki on tallentunut valokuvaan.

  • Mitä taidekuvissa on meneillään?  
  • Mikä taidekuvissa yhdistää ja mikä erottaa niitä toisistaan? 
  • Kiinnitä huomiota viivaan ja pintaan. Miten taiteilija on käyttänyt piirrintä, kuten lyijy- tai tussikynää? 
  • Mitä kuvien tunnelmasta voi kertoa? Onko kuvissa tarina? 

Tulevassa piirustushaasteessa tehdään piirustus osaksi piirustuskokoelmaa. Muistelkaa, mitä opas kertoi Ateneumin taidemuseon kokoelmasta 1. kohtaamisessa.  

  • Mikä on kokoelma?  
  • Mitä kokoelmia voi olla?  
  • Onko teillä joitain kokoelmia, oletteko keränneet jotain tiettyä asiaa? 

Piirtämisen historiaa 

Piirtämisen historia on yhtä pitkä kuin ihmisen historia. Kalliopiirrokset ja -maalaukset ovat vanhimpia säilyneitä ihmisen tekemiä merkkejä ja kuvia. Niistä vanhimmat ovat peräisin jo esihistorialliselta ajalta. Myös Suomesta löytyy kalliopiirroksia.  

Piirtäminen on pitkälti viivan taidetta. Sitä voi hyvin kutsua taiteen perustaksi ja monessa taidekoulussa opetus on perinteisesti alkanut piirtämisestä. Taiteilijat aloittavat usein teoksen tekemisen piirtämällä suunnitelmia ja luonnoksia. Esikerkiksi kuvanveistäjä voi tutkia aihettaan piirtämällä.  Piirtäminen olikin pitkään juuri suunnittelutyötä ja siitä tuli oma taiteenlajinsa vasta 1800-luvulla.  

Tiesitkö, että suomen kielen piirustus-sana juontuu sanasta piiru, joka tarkoittaa piirtoa, viivaa, naarmua, uurrosta, uraa, raitaa, juovaa tai jakausta. 

Esi-isämme piirsivät kaivertamalla ja raaputtamalla kalliota. Millaisia piirtimiä sinä olet käyttänyt? Oletko piirtänyt puhelimen tai muun laitteen avulla digitaalisesti?  

Ulos piirtämään 

Piirretty kuva lyijykynästä.

Ateneumista on lähetetty teille papereita ja 6B-lyijykyniä. Niiden lisäksi tarvitsette esimerkiksi kopiopaperia luonnosteluun sekä puuvärejä ja piirustusalustoja. Ulos lähdetään hahmottelemaan ja luonnostelemaan. Piirustukset voi viimeistellä luokassa. 

Lähdetään ulos keräämään asioita piirtämällä 

  • Aloita haaste lämmittelyharjoituksilla, joita teit oppaan ohjauksella ensimmäisessä kohtaamisessa. 
  • Ennen kuin alat piirtämään näkemääsi, käytä muutama minuutti katsomiseen ja lähiympäristön havainnoimiseen. 
  • Muista, että jokainen piirtää omalla tavallaan. Yhtä oikeaa tapaa ei ole. Tässä tehtävässä tärkeintä onkin kokeileminen ja tutkiminen. 
  • Mieti omia supervoimiasi. Etsi niiden avulla lähiympäristöstä asioita, joita piirtää. (Esim. jos supervoimana on kuunteleminen, voit piirtää sen, mitä kuulet. Jos supervoimana on vahvuus, voit hyödyntää sitä piirustusjäljessä tai asiassa, jota piirrät.)  
  • Tässä vaiheessa voit käyttää kokeiluihin ja lämmittelyyn kopiopaperia tai vastaavaa.  
  • Valitse lopulta piirustuksen aiheeksi yksi asia. Se voi olla joko maisema tai pieni yksityiskohta. 
  • Viimeistele piirustuksesi tarvittaessa luokassa.  
  • Valitse lopuksi yksi puuväri, jolla korostat piirustuksesi yksityiskohtia.  
  • Ripusta valmis piirustus luokan seinälle, muiden piirustusten joukkoon. Seuraavassa kohtaamisessa on teoskatselmus ja piirustuksista jutellaan yhdessä oppaan kanssa.  
  • Mun Ateneum -piirustuksista koostetaan valtakunnallinen yhteisteos: Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiö . Katso opettajan ohjeet Piirustushaasteen kohdalta.

Kohtaaminen 2

Tehdään yhdessä Ateneumin oppaan kanssa, katso opettajan ohjeet.
Kesto: 45 min

Mitä opittiin?

Kesto: 20 min

Piiretty kuva silmästä

Videossa suomenkielinen teksti (klikkaa ikonia oikeasta alakulmasta)

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.

Tietovisa

Piirretty kuva lyijykynästä.

Mun Ateneum - palaute oppilailta

Annettua palautetta käytetään Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa: OMA Ateneum – Osallisuus ja monialainen oppiminen koulun ja taidemuseon yhteistyössä.
Ateneumin taidemuseo on menossa remonttiin ja kun se avataan taas yleisölle, olisi hienoa, jos se olisi kaikille kävijöille mieluisa paikka.