Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuvat jo 15.11.2019

 

Ateneumin taidemuseon marraskuussa avautuvat näyttelyt saavat lisäviikon. Näyttelyt Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck ja Taiteilijoiden Ruovesi avautuvat aikaisemmin ilmoitetusta poiketen jo 15.11.2019 ja ovat esillä 26.1.2020 asti. Näyttelyitä, jotka jakavat Ateneumin kolmannen kerroksen tilat puoliksi, yhdistää paikan merkitys taiteilijan tuotannolle. Helene Schjerfbeckin lisäksi Ateneumin vuodenvaihteen nimiä ovat muun muassa Werner Holmberg, Akseli Gallen-Kallela, Elga Sesemann, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff, joiden teoksia nähdään Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä.

Maailmalta löysin itseni -näyttelyssä nähdään suomalaisille uusia Schjerfbeckin teoksia

Näyttelyssä Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck nähdään teoksia, joita ei ole esitelty aikaisemmin Suomessa. Näitä ovat muun muassa Iso-Britanniasta löytynyt Kanat heinäsuovien edessä, St Ives (n. 1887) ja Helsingborgin museoiden Tyttö madonnankuvan edessä (1881). Lisäksi esille saadaan Ateneumin kokoelmiin kuuluva maalaus Narsissit (1908–1909), joka löytyi alkuvuodesta 2019 konservoinnin yhteydessä teoksen Pukukuva I (1908–1909) taustalta.

Lontoon Kuninkaallisessa taideakatemiassa (Royal Academy of Arts) 27. lokakuuta 2019 asti oleva Helene Schjerfbeckin (1862–1946) näyttely on saanut Iso-Britanniassa innostuneen vastaanoton. Näyttely on ollut erittäin kattavasti esillä kansainvälisessä mediassa ja siitä ovat uutisoineet muun muassa BBC, Harper’s Bazaar, The Art Newspaper The Economist, The Guardian ja The Observer. Suomalaiset saavat nähdä näyttelyn Ateneumissa yli puolet laajempana kokonaisuutena, jonka kuratoi intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.

Maailmalta löysin itseni – Helene Schjerfbeck kertoo, kuinka Helenestä tuli Helene – kuinka lahjakkaasta oppilaasta kasvoi yksi historiamme vaikuttavimmista taiteilijoista. Näyttely keskittyy erityisesti Schjerfbeckin matkavuosiin Pariisissa, Pohjois-Ranskan Pont-Avenissa, Italian Fiesolessa sekä Iso-Britannian St Ivesissa 1800-luvun lopussa. Millainen merkitys matkoilla oli taiteilijan tuotantoon ja työskentelytapoihin – ja miten ne vaikuttivat hänen tuotantoonsa kotimaassa?

Näyttelyn teokset kuvaavat maisemia, asetelmia ja taiteilijalle tärkeitä ihmisiä. Lisäksi näytteille saadaan 16 Schjerfbeckin omakuvaa ajanjaksolta 1884–1945, jotka esitetään kiinnostavasti aikajärjestyksessä. Kaikkiaan näyttelyssä nähdään yli 130 maalausta, piirustusta ja luonnoskirjaa.

Siirry näyttelyn sivulle

Taiteilijoiden Ruovesi -näyttelyssä harvoin nähtyjä teoksia Gallen-Kallelalta, Simbergiltä ja Thesleffiltä

Akseli Gallen-Kallela: Kuolema ja kukka (1896)

Akseli Gallen-Kallela: Kuolema ja kukka (1896). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis.

Pirkanmaalla sijaitseva Ruovesi ja sen ympäristö on houkutellut taiteilijoita 1820-luvulta alkaen. Kaikkia seudulla toimineita taiteilijoita yhdistää kiinnostus paikan henkeä, sen luontoa, ihmisiä ja kulttuuria kohtaan. Miten tämä on vaikuttanut Ruovedellä työskennelleiden taiteeseen?

Omat huvilansa Ruovedelle rakennuttivat Akseli Gallen-Kallela (1865–1931), Ellen Thesleff (1869–1954) ja Elga Sesemann (1922–2007). Seudulla viihtyivät myös Werner Holmberg (1830–1860) ja Hugo Simberg (1873–1917). Näyttelyn taiteilijoita ovat lisäksi Lauri Anttila, Gabriel Engberg, Kalle Löytänä ja Louis Sparre. Esillä on teoksia 1850-luvulta 1980-luvulle.

Akseli Gallen-Kallelalla oli Ruovedellä erämaa-ateljee Kalela, jonka taiteilija itse suunnitteli perheensä kodiksi 1890-luvun puolivälissä ihastuttuaan seudun jylhään luontoon. Gallen-Kallelalta nähdään seudun kansaa kuvaavia maalauksia, Kalevala-aiheista grafiikkaa sekä Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin tehdyt freskoluonnokset, jotka ovat harvoin yleisön nähtävänä. Lisäksi esillä on Gallen-Kallelan ystävilleen ja perheenjäsenilleen Kalelassa tekemiä exlibriksiä ja grafiikanvedoksia, joiden aiheissa hän muun muassa työsti tyttärensä Marjatan menetyksen aiheuttamaa suurta surua.

Gallen-Kallela kiinnostui ensimmäisten suomalaisten joukossa taidegrafiikasta, ja hänen luokseen sitä opiskelemaan hakeutui Hugo Simberg. Grafiikan tekemisen ohella Simberg innoittui Kalelaa ympäröivän seudun talonpoikaisesta kulttuurista, josta hänen teostensa pikkupirut, kuolema-aiheet ja luonnonmystiikka saivat inspiraationsa. Näyttelyssä nähdäänkin kokonaisuutena kaikki Ateneumin kokoelmiin kuuluvat 25 vesiväri- ja guassityötä, joihin kuuluvat muun muassa Halla (1895) ja Kuoleman puutarha (1896).

Ellen Thesleffiltä saadaan poikkeuksellisesti esille muun muassa rakastettu Omakuva (1894–1895), jota voidaan esittää näyttelyissä sen haurauden vuoksi vain harvoin. Lisäksi taiteilijalta nähdään Ruoveden Muroleen maisemia.

Siirry näyttelyn sivulle

Kuva: Helene Schjerfbeck: Lukevat tytöt (1907). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen.