Neljä eri luentoa
Ti 9.5. klo 17–18.15 Edelfelt palaa kotiin Pariisin ja Göteborgin kautta
Luennoitsijoina amanuenssi, FT Anne-Maria Pennonen ja amanuenssi, FT Hanne Selkokari, Ateneumin taidemuseo.
Albert Edelfelt -näyttelyn tekijät kertovat esillä olevan kokonaisuuden teemoista ja teoksista. Pennonen ja Selkokari valottavat Edelfeltin merkitystä arvostettuna ja rakastettuna taiteilijana sekä merkittävänä taidemaailman vaikuttajana.
Ke 30.8. klo 17–18.15 Isä, poika ja aate: Albert Edelfeltin ja Erik-pojan Venäjän-vastaisuus ja vasemmistoradikalismi
Luennoitsijana kirjailija, FT Anna Kortelainen. Edelfeltin perheessä isältä pojalle siirtyneessä perinnössä oli pinnalta katsoen uhmakas sukupolvikuilu. Mutta itse asiassa pojan radikalismi seuraili isän jälkiä, käänteisessä järjestyksessä ja osin lain toisella puolen. Luennolla tutustutaan Edelfeltin vasemmistotasavaltalaisiin maalauksiin ja Erik-pojan aktiiviseen poliittiseen sitoutumiseen.
Ke 6.9. klo 17–18.15 Ett gott parti: scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv
Konst- och kulturhistorikern, FD Maria Vainio-Kurtakko berättar utgående från sin prisbelönta bok om makarna Edelfelts liv i det sena 1800-talets helsingforsiska och parisiska societet, om hur de navigerar mellan ståndssamhällets förväntningar, gryende kvinnoemancipation och konstnärsliv. Föreläsningen går på svenska.
Taide- ja kulttuurihistorioitsija, FT Maria Vainio-Kurtakko kertoo kansainvälisissä ja kotimaan seurapiireissä liikkuneen Edelfeltin pariskunnan elämästä 1800-luvun lopussa, ajan sääty-yhteiskunnan, emansipaation ja taiteilijaelämän ristiriitaisten odotusten keskellä. Luento on ruotsinkielinen – kysymyksiä voi esittää myös suomeksi. Vainio-Kurtakon palkittu teos Ett gott parti on julkaistu myös suomeksi nimellä Sovelias liitto. Kohtauksia Ellan de la Chapellen ja Albert Edelfeltin elämästä.
Ke 13.9. klo 17–18.15 Nuoren harmaapukuisen naisen arvoitus
Luennolla perehdytään lähemmin Albert Edelfeltin Nuori harmaapukuinen nainen -teokseen vuodelta 1878 ja Gunnar Berndtsonin samanaikaisiin maalauksiin. Taiteilijat kuvasivat Pariisissa 1870-luvun lopulla samoja, usein nimettömiksi jääneitä henkilöitä ja saattoivat käyttää samoja malleja ja rekvisiittaa teoksissaan, sillä Edelfelt työskenteli tuolloin Berndtsonin ateljeessa.
Minkälaista uutta tietoa teoksesta saadaan esille yhdistämällä taidehistoriallinen sekä maalaus- ja materiaalitekninen tutkimus?
Tutkimustuloksia luennolla avaavat Kansallisgallerian/Ateneumin konservaattori Katariina Johde, amanuenssi Hanne Selkokari ja erikoistutkija Hanne Tikkala.