Venäjän kielen ja kulttuurin professori Sanna Turoma hymyilee Ateneumin pääovien edessä Ilja Repin -kirja kädessään.
”Repin-näyttelyn avautumista odotellessa kannattaa osallistua etäopastuksiin ja perehtyä näyttelyn taustoihin”, Sanna Turoma kehottaa.

Sanna Turoma: ”Repin kuvasi ihmistä ruhtinaista köyhälistöön”

Historia heitti arvostetun venäläisen taiteilijan Ilja Repinin Terijoen Kuokkalaan Suomen puolelle valtakuntien rajaa, jota hän ei enää koskaan ylittänyt. Suomalaisten – ja tietysti myös venäläisten – rakkaus suureen realistiin on syvä ja laaja. ”Hän kuvasi mestarillisesti ihmistä alhaisimmasta ylhäisimpään”, Venäjän kielen ja kulttuurin professori Sanna Turoma sanoo. Odotettu suurnäyttely on valmis, ja se avataan heti, kun epidemiatilanne sallii.

Ilja Repinin (1844–1930) laaja näyttely on pitkän odotuksen jälkeen ja suuren työn tuloksena saatu Suomeen. Mikä teki Repinistä niin merkittävän taiteilijan, Sanna Turoma?

Ilja Repin aloitti uransa aikana, joka oli täynnä historiallisia käännekohtia. Maaorjat vapautettiin 1861. Yhteiskuntauudistukset ja niiden äänekäs vaatimus myllersivät venäläistä elämää, ja tämä kaikki päätyi bolsevikkien vallankumoukseen 1917. Repin edusti 1860-lukulaisten liberaalia sukupolvea. Hän nousi vaatimattomista oloista imperiumin rajamailta Pietarin ja Moskovan kulttuurieliittiin ja kuvasi samalla psykologisella tarkkuudella kaikkia yhteiskuntaluokkia.

Venäjällä kuvataiteen realismi oli laajempi ja merkittävämpi ilmiö kuin Suomessa, ja Repin kohosi suuntauksen kärkeen. Kansan kuvaaminen nousi realistien tärkeimmäksi arvoksi, ja Repin olikin ihmiskuvaajana mestarillinen. Siitä on osoituksena myös laaja muotokuvakokoelma.

Hänen muotokuvansa aikansa kulttuurivaikuttajista kuuluvat venäläiseen Repin-kaanoniin. Repinin kuuluisaa kyntökuvaa Leo Tolstoista painettiin konvehtipapereihin ja taskuveitsiin, se levisi kansainvälisissä lehdissä ja oli luomassa aikansa globaalia Tolstoi-kulttia.

Repinin tuotanto kattaa eri yhteiskuntaluokat papistosta talonpoikiin ja ruhtinaista köyhälistöön. Hän kuvasi intiimiä elämänpiiriä ja joukkokokoontumisia. Venäjällä ikonisia ovat myös Repinin poliittisiin vankeihin liittyvät maalaukset, kuten karkotuksesta palaavan kuvaus Odottamaton kotiinpaluu (1884–88).

Venäjän kielen ja kulttuurin professori Sanna Turoma katsoo taideteoksia Ateneumin Ilja Repin -näyttelyssä.
”Ilja Repin oli psykologisen ihmiskuvauksen mestari. Henkilöiden kirjo kattaa kaikki yhteiskuntaluokat”, Sanna Turoma sanoo.
Miksi hänen suhteensa Suomeen on erityinen?

Repin eli kosmopoliitin elämää niin Venäjällä, Pariisissa kuin Karjalan Kannaksella. Erityisen rakkaaksi hänelle tuli Kannakselta hankittu huvila, jossa kokoontuivat monet aikansa venäläiset kulttuurivaikuttajat.

Kannaksen ja Pietarin välillä saattoi tulla ja mennä vapaasti, kunnes Venäjän vallankumouksen ja Suomen itsenäistymisen seurauksena syntynyt valtakunnanraja jätti Repinin Suomen puolelle Terijoen Kuokkalaan. Bolsevikkien pyynnöistä huolimatta hän ei suostunut astumaan jalallaan Neuvostoliiton puolelle.

Hän loi hyvät suhteet suomalaiseen taide-elämään. Albert Edelfeltiin hän oli tutustunut Pariisin-vuosinaan. Hän ei ensin pitänyt Akseli Gallen-Kallelan taiteesta, mutta muutti mielensä myöhemmin. Repin lahjoitti vuonna 1919 Suomen Taideyhdistykselle joukon teoksiaan, joista sai alkunsa Ateneumin Repin-kokoelma. Sen teoksia on luonnollisesti mukana myös Ateneumin näyttelyssä.

Venäjän kielen ja kulttuurin professori Sanna Turoma kävelee ylös Ateneumin pääportaikkoa.
Kauan odotettu ja valmisteltu Repin-näyttely avautuu Ateneumissa heti, kun epidemiatilanne sallii. Näyttely on avoinna 29.8.2021 saakka.
Miksi Repin on taiteilijana edelleen niin monille rakas?

Realismi puhuttelee laajasti, ja Repin on lajinsa mestari. Monissa maissa juuri realistinen kuvataide pysyy suosittuna aikakaudesta toiseen, myös Suomessa.

Venäjällä Repin on klassikko. Neuvostoliitossa virallinen taiteentutkimus teki hänestä sosialistisen realismin ennakoijan, ja hänen töitään levitettiin laajasti ympäri maata osana ideologista kasvatusta. Edelleen hänen teoksensa tulevat Venäjällä tutuiksi jo koululaisille.

Suomalaisilla on Repiniin erityinen, lämmin suhde, historiallisista syistä. Edellisestä suuremmasta Repin-näyttelystä, joka oli Punkaharjun Retretissä, on aikaa jo 25 vuotta.

Venäjän kielen ja kulttuurin professori Sanna Turoma katsoo taideteoksia Ateneumin Ilja Repin -näyttelyssä.
Myös Repinin muotokuvat naisista ovat tunnettuja. Paronitar Varvara Ikskul von Hildenbandtin muotokuva vuodelta 1889 (toinen vasemmalta) on esimerkki kulttuurielitiin klassikkokuvista.
Miksi Ateneumin Repin-näyttely kannattaa nähdä sitten, kun se avautuu?

Näyttely on hieno – yli 130 teoksen todella laaja ja kattava läpileikkaus Repinin valtavasta tuotannosta! Nyt on myös Suomessa tilaisuus nähdä hänen klassikoiksi kohonneet suurteoksensa kuten Volgan lautturit (1870–1873) tai Sadko vedenalaisessa valtakunnassa -maalaus (1876). Kannattaa tutustua myös hänen piirustuksiinsa.

Realistisen kuvataiteen avulla on helppo sukeltaa myös historiaan. Jos haluaa ymmärtää nykyaikaa, pitää tuntea menneisyys – ja Repinin taide auttaa laajentamaan käsitystä Venäjän historiasta.

Repin on myös ajankohtainen monella tapaa. Maalaus Vuosittainen muistotilaisuus Kommunardien muurin luona Père-Lachaisen hautausmaalla Pariisissa (1883) muistuttaa siitä, että maaliskuussa vietettiin Pariisin kommuunin 150-vuotispäivää.

Repin-kokemusta täydentää upeasti kolmannen kerroksen Café Ateneumissa esillä oleva Sergei Prokudin-Gorskin näyttely. Hän oli värivalokuvauksen uranuurtaja ja kuvasi Venäjän imperiumin monikulttuurisuutta, ihmisiä sen eri alueilta.

Kun Repinin suurnäyttely oli esillä Pietarissa ja Moskovassa, jonot olivat pitkiä. Toivottavasti saamme näyttelyn pian auki myös Ateneumissa.

Valokuva Ilja Repinin maalauksesta Vuosittainen muistotilaisuus Kommunardien muurin luona Père-Lachaisen hautausmaalla Pariisissa vuodelta 1883
Ilja Repin: Vuosittainen muistotilaisuus Kommunardien muurin luona Père-Lachaisen hautausmaalla Pariisissa (1883). Tretjakovin galleria, Moskova. Kuva © Tretjakovin galleria, Moskova.

KUKA?

Sanna Turoma

  • Työ: Tampereen yliopiston venäjän kielen ja kulttuurin professori
  • Perhe: aviomies ja tytär
  • Koti: Helsingissä
  • Harrastukset: risusavotta ja kivien keräily itäisen Suomenlahden kauniissa saaressa

Kolme suosikkia Repin-näyttelystä

  1. Onkijatyttö, Veules (1874) Katso kuva
  2. Musta nainen (1875–76) Katso kuva
  3. Tsaarin tytär Sofia Aleksejevna Novodevitšin luostarissa streltsien teloituksen ja koko palveluskunnan kidutuksen aikana vuonna 1698 (1879) Katso kuva

”Ilja Repin oli tunnettu muotokuvamaalari. Vaimojensa ja tyttäriensä lisäksi hän maalasi aikansa yhteiskunta- ja kulttuurieliittiin kuuluneita naisia. Nämä kolme maalausta esittävät toisenlaisia naiskohtaloita. Ne esittävät naisia ja nuorta tyttöä valtarakenteiden marginaalissa.

Köyhä ranskalaistyttö toimii kapitalismin ja pohjoisafrikkalainen nainen kolonialismin nurjalla puolella. Tekoajankohtanaan Musta nainen ei tähdännyt kriittiseen keskusteluun rasismista tai eurooppalaisesta riistopolitiikasta, vaan maalaus liittyi siirtomaiden kulttuuria estetisoineeseen orientalistiseen taiteeseen, jota Repin ihaili Pariisin muotisalongeissa.

Historiamaalaus sijaishallitsija Sofia Aleksejevnasta taas kuvaa Venäjän hovin vaikuttajanaista ja Pietari I:n sisarpuolta. Hän oli aikansa oppineiden kouluttama määrätietoinen naistoimija, jonka Pietari I syrjäytti vallasta. Hankalaksi koettu nainen suljettiin luostariin ja pakotettiin lopulta tekemään nunnalupaus.”


Teksti: Leeni Peltonen
Kuvat Sanna Turomasta: Anna Kari


Vieraile verkkokaupassamme

Tutustu Repin-tuotteisiin verkkokaupassamme!

Museoshop.fi