Henkilö seisoo puistossa Ateneumin ulkopuolella katsoen kameraan, harmaa puku päällä, koskettaa puun oksaa.
Lauri Nummenmaa puhuu tunteista tutkitun tiedon avulla.

Lauri Nummenmaa: ”Taide herättää eloon koko tunnekartan”

”Taiteilija on vanginnut kankaalle hetkiä, jotka oikeassa elämässä kiitävät ohi. Tunnekirjoa laidasta laitaan.” Aivotutkija, psykologian professori Lauri Nummenmaa on osoittanut tutkimuksissaan, että taide tuntuu kehossa – se menee kirjaimellisesti ihon alle. ”Repinin näyttely on kuin elokuva: se antaa ylenpalttisesti kaikkea kamalaa ja ihanaa”, Nummenmaa sanoo.

Teksti: Leeni Peltonen
Kuvat: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Olet pitkään tutkinut muun muassa tunteiden ilmentymiä aivoissa ja koko kehossa. Millaisen tutkimuksen parissa työskentelet juuri nyt?

”Tutkimusryhmäni Turun PET-keskuksessa selvittää tunteiden neurobiologista perustaa sekä tunteisiin liittyviä psykologisia ja sosiaalisia ilmiöitä. Tavoitteenamme on kehittää entistä parempia menetelmiä tunne-elämän häiriöiden, kuten ahdistuneisuuden tai antisosiaalisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen tunnistamiseen ja hoitoon. Tutkimme esimerkiksi aggression neurobiologiaa, metabolian häiriöitä ja muun muassa syömis- ja mielialahäiriöiden mekanismeja.

Yksi tutkimuskohteistamme on taide: kartoitamme kuvataiteen ja musiikin aiheuttamia tunteita. Tutkimuksessa pyrimme selvittämään keskushermostollisia ja psykologisia mekanismeja, jotka tuottavat esteettisiä kokemuksia taidenautintojen yhteydessä. 

Tiimiini kuulu parikymmentä tutkijaa, ja vietän itsekin paljon aikaa laboratoriossa.”

Henkilö harmaa puku päällä seisoo taidemuseossa maalauksen edessä, osoittaen sormella kuvan ulkopuolelle.
Lauri Nummenmaa tutkii tiiminsä kanssa muun muassa kuvataiteen ja musiikin herättämiä tunteita.
Millaisia tunteita näet Repinin töissä ja millaisia ne herättivät sinussa?

”Taidenäyttely on tunteiden kannalta monitahoinen asetelma. Repin-näyttely on harvinaisen kattava, sillä siinä on ihmiselämän tunnekirjo laidasta laitaan. Millaisin odotuksin näyttelyyn meneekään, siellä rävähtää silmille valtava skaala sekä kamalaa että ihanaa. Väkivaltaa, kaikenlaisia julmuuksia ja mielipuolen katseita. Toisaalta onnen hetkiä ja kauneutta, kuten rakastetun ja lasten herkkiä muotokuvia.

Kognition kannalta se on hienoa: tällaisen tunnekirjon edessä voi päästää itsensä vapaalle, antaa mielen liikkua virran mukana.

Toisaalta monet muotokuvat ovat oikeastaan harvinaisen ilmeettömiä ja kuvastavat tunteita hyvin hillitysti. Oikeassa elämässä kasvomme ovat harvoin niin pysähtyneet. On ihmeellistä, miten taiteilija kykenee pysäyttämään nauravan ihmisen kasvot – oikeastihan ne eivät koskaan pysähdy! Mutta taiteilija pystyy siihen ja pääsee sisään kuvaamansa ihmisen persoonaan. Siksi kohteet tuntuvat ja näyttävät aidoilta ihmisiltä. Katsojasta tuntuu, että hän näkee, mitä kohde ajattelee ja tuntee.

Eihän sellaista taitavuutta voi kuin ihailla!

Oli mieluinen yllätys, kun löysin näyttelystä teoksen Odottamaton kotiinpaluu (1884–1888). Se on yksi eniten tutkittuja maalauksia havaintopsykologian näkökulmasta: on kartoitettu, mihin katsoja kohdistaa katseensa ja mitä hän näkee teoksessa. En ole koskaan ennen nähnyt maalausta, ainoastaan kuvia siitä!”

Henkilö harmaa puku päällä katsoo maalauksia taidemuseossa.
Repin-näyttely näyttää inhimillisten tunteiden koko kirjon. ”Tulee suorastaan ylenpalttinen olo”, Lauri Nummenmaa sanoo.
Mitä taiteen herättämät tunteet aiheuttavat ihmisen aivoissa?

”Taiteesta nauttiminen saa aivoissa aikaan samanlaisia reaktioita kuin biologisten perustarpeiden tyydyttäminen. Taiteilija tavallaan kutittelee aivojen nautintokeskuksia. Aivokuvantamisella voidaan osoittaa, että mielikuvituksen avulla viriävät tunteet ovat keskushermoston tasolla hyvin samankaltaisia kuin kehon ulkopuolisten tapahtumien aiheuttamat tunteet.

Taide tuntuu kehossa voimakkaasti; se tavallaan huijaa kehon liikkeelle. Taiteen herättämät tunteet tuntuvat kehossa kuten muutkin tunteet. Kun taide herättää pelkoa, vihaa, inhoa liikutusta, hämmennystä tai koskettavuutta, kullakin tunteella on oma paikkansa kehon tunnekartassa.

Kun tutkitaan ihmisen silmänliikkeitä taideteoksen edessä, tulokset ovat melko yhteneväisiä: ihminen ja kuvassa esiintyvä toiminta näyttävät kiinnostavan katsojaa eniten. Silmänliiketutkimusta on käytetty paljon myös elokuvan tutkimisessa. Elokuvaa katsottaessa silmien edessä kulkee valtava kuvavirta, joka herättää vahvoja tunteita elokuvantekijöiden taitavassa ohjauksessa.

Osa taiteen tuottamasta mielihyvästä näyttää perustuvan siihen, että taide kopioi todellisuutta: näemme taidenäyttelyssä herkullista ruokaa, kauniita ihmisiä ja maisemia, joita emme ehkä koskaan pääse oikeasti näkemään. Taide on sekä hyvin todellista että tavallaan parempaa kuin todellisuus: täydellisempää ja ehyempää.”

Henkilö puku päällä seisoo kuvasuurennoksen edessä. Suurennoksessa taidemaalari maalaa mallia. Mustavalkoinen kuva.
Valtavat valokuvasuurennokset Repin elämästä elävöittävät muutenkin laajaa näyttelyä.
Millainen suhde sinulla on kuvataiteeseen?

”Olen enemmän musiikki-ihmisiä. Näyttelyissä käyn satunnaisesti, useimmiten ulkomaan reissuilla. Lontoon British Museum on tullut minulle hyvin tutuksi.

Minulla on kuitenkin omakohtainen kokemus piirtämisestä. Olen aina pitänyt itseäni huonona piirtäjänä, ja minua alkoi kiinnostaa, miten taidon voisi oppia. Aloin opetella sitä järjestelmällisesti kirjojen avulla: miten jokin kohde pitää havaita, jotta sen voisi piirtää oikein? Metodi toimi, ja työ tuotti tulosta – opin piirtämään paremmin!”

KUKA?

Lauri Nummenmaa

  • Työ: aivotutkija, lääketieteellisen kuvantamisen professori Turun yliopistossa ja PET-keskuksen Human emotion systems -laboratorion johtaja
  • Koti: Turussa
  • Perhe: vaimo Minna Nummenmaa ja lapset Kerttu ja Lotta
  • Harrastukset: trumpetin soittaminen, Porsche-urheiluautot

Kolme suosikkia

  1. Vehoniemen automuseo. Klassikkoautot ovat upeaa käyttötaidetta, ja Vehoniemen harjun museo on autoharrastajien suosikkipaikka. Pelkkä ajomatka Vehoniemen harjulle Kangasalan kulttuurimaisemaan on elämys.
  2. Saimaa-ilmiö. Kaurismäen veljesten klassikkodokumentti suomirockin nuoruusvuosilta. Hassisen Kone, Eppu Normaali ja Juice Leskinen Slam huippuvedossa höyrylaivan kyydissä Saimaalla. Kesäelokuvien klassikko, jota tahdittavat keikkataltiointien lisäksi Juicen spitaalisvitsit ja Itä-Suomen ainutlaatuinen luonto.
  3. Legend of Zelda: Breath of the Wild. Yksi kaikkien aikojen parhaista videopeleistä. Upea seikkailu ja tarina kuvankauniissa maailmassa, joka viimeistään osoittaa, että videopelit ovat yksi vuosituhannen tärkeimmistä taidemuodoista.