Laura Aalto: Kulttuuri on arjen luksusta

Kuukauden vieras Laura Aalto. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

”Kulttuurista voisi tulla samanlainen osa arkea kuin säännölliset liikuntaharrastukset”, sanoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto. Siihen on vielä matkaa, mutta hänen mielestään ollaan jo oikealla tiellä.

KUKA?

Laura Aalto

Ikä: 46
Työ: Helsinki Marketingin toimitusjohtaja
Perhe: Puoliso ja 13- ja 14-vuotiaat pojat
Harrastukset: veneily, urbaani kaupunkikulttuuri ja vapaaehtoistyö

KOLME SUOSIKKIA

”Helsinki on kuin Suomi pienoiskoossa, tiivistettynä yhden niemen kärkeen. Tänne mahtuvat niin Käpylän puutalot kuin Töölön kivitalotkin, Ruoholahden lasiset toimistorakennukset ja Viikin pellot.”

  • Suomenlinnan merilinnoitus
  • Alvar Aallon koti Munkkiniemessä
  • Kampin kappeli

Laura Aaltoa viehättää Greta Hällfors-Sipilän Johanneksen kirkko (1938) ja hänen puolisonsa Sulho Sipilän samasta näkymästä maalaama Luistinrata (1932).

Sulho Sipilä: Luistinrata, 1932. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jaakko Holm

Sulho Sipilä: Luistinrata, 1932. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jaakko Holm

Helsinki Marketingin johtajan Laura Aallon työmaana on Helsingin markkinoinnin iso kuva. Hän vastaa kaupungin markkinoinnista kaikille – se tarkoittaa turisteille, bisnesmatkailijoille, yrityksille ja kaupungin omille asukkaille.

Hänen mielestään vetovoimainen kaupunki on kulttuurin, palveluiden ja kiinnostavien ilmiöiden kokonaisuus. Helsinki on mennyt viime vuosina harppauksin hyvään suuntaan, mutta vielä on tekemistä. ”Helsinki on yksinkertaisesti maailmalla vielä liian tuntematon”, Laura Aalto sanoo.

Koko ajan kuitenkin tehdään töitä, jotta Helsinki tunnettaisiin paremmin.

Bloggarit ja Marimekko

Parhaillaankin MyHelsinki-residenssissä majailee ulkomaisia somevaikuttajia. Helsinki Marketing tarjoaa heille muutamaksi yöksi Töölönlahdella sijaitsevan Marimekon sisustaman asunnon, kaupunkipyörän ja bussilipun. Viime vuonna residenssissä yöpyi 80 ulkomaista somevaikuttajaa, jotka tavoittivat yhteensä 300 miljoonaa potentiaalista lukijaa.

Tällainen aito suosittelu, mielipidevaikuttajien kautta viestiminen, on edelleen kasvava trendi. Siinä missä arvovaltainen valtuuskunta ennen matkusti bisnesluokassa viemään Suomi-viestiä ulkomaille, nyt tunnettuus lisääntyy, kun ympäri maailmaa reissaava freelance-toimittaja Karen Burshtein kirjoittaa Vogue.com-sivustolla haltioituneesti suomalaisten omintakeisesta värisilmästä ja Aino-Maija Metsolan Marimekolle suunnittelemasta Pieni Letto -kankaasta.

Erityisesti aasialaisten turistien määrä on kasvussa, ja Helsinki keikkuu erilaisissa kaupunkilistauksissa yhä korkeammilla sijoilla.

Annetaan siis puheenvuoro markkinoinnille: mikä Helsingistä tekee sinun mielestäsi kiinnostavan paikan, Laura Aalto?

”Kulttuuri laajasti käsitettynä on ilman muuta yksi Helsingin vahvuuksista. Taide, design ja arkkitehtuuri nyt aivan ensimmäisinä. Meillä on vahva historia, kiinnostava nykyskene ja jännittävä tulevaisuus!”

Toiseksi Laura Aalto mainitsee meren ja sen kaikki ulottuvuudet, kuten hiljattain yleisölle avatut uudet saaret. Ja kolmanneksi avuliaat helsinkiläiset.

Hetkinen, ovatko jurot suomalaiset oikeasti turisteille mukavia?

”Sellaista palautetta saamme asiakkailta, jotka hakeutuvat matkailuneuvontapisteisiimme. Suomalaiset puhuvat hyvää englantia ja ovat helposti lähestyttäviä, vilpittömiä ja vaatimattomia, ja tätä kaikkea pidetään hyvin positiivisena”, Laura Aalto sanoo.

Kuukauden vieras Laura Aalto. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

”Tove Jansson on hyvä esimerkki taiteilijasta, johon kohdistuu kiinnostusta monestakin syystä. On hienoa, että myös suuri yleisö on alkanut tutustua häneen paitsi muumikirjailijana, myös kuvataiteilijana.” Kuvassa Tove Janssonin Mystinen maisema (n. 1930).

Kulttuurilaakso Töölönlahdella

Berliinissä on keskellä kaupunkia saari, Museum Insel, joka on ahdettu täyteen museoita. New Yorkin Manhattanilla on Museum Mile, monen lähekkäisen kulttuurikohteen ”museoraitti”. Tällainen kulttuurilaitosten keskittyminen on todettu hyväksi keinoksi lisätä kulttuurin saatavuutta ja madaltaa kynnystä pistäytyä useampaan kohteeseen.

Ja sellainen on pikkuhiljaa kasvanut myös Helsingin Töölönlahdelle. Parin neliökilometrin alueella sijaitsevat Ateneum, Kiasma, HAM, Taidehalli, Musiikkitalo ja Ooppera. Ja pian myös Amos Rex ja Oodi, uusi keskustakirjasto.

”Maailmalta on opittu, että kulttuurilaitosten yhteismarkkinointi toimii. Siitä hyötyvät kaikki”, Laura Aalto sanoo.

Hänellä on kokemusta kulttuurialan isojen yhteisprojektien vetämisestä. Taidehistoriaa ja kulttuurin tuottamista opiskellut Laura Aalto päätyi organisoimaan vuonna 1997 New Yorkiin Alvar Aalto -juhlavuoden projektia, ja oli jo jäämäisillään sille tielle. Kiinnostavat työtehtävät saivat kuitenkin palaamaan Suomeen: hän on ollut mukana Raoul Grünsteinin Image Match -konsulttitoimistossa ja vetänyt sekä Turun kulttuuripääkaupunki- että Helsingin Designpääkaupunkivuoden markkinointia ja viestintää. Yhteistä hankkeille oli, että niissä eri toimijat – valtio, kaupunki, yritykset ja kulttuuriala – yhdistivät voimansa ja saivat aikaan ainutlaatuisia tapahtumia.

Sellainen on ajan henki.

Kuukauden vieras Laura Aalto. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Laura Aaltoa puhuttelee erityisesti Kaupunki-teema Suomen taiteen tarina -näyttelyssä. ”Lempitaiteilijani ja -tyylisuuntani vaihtelevat. Olen kulkenut koko ajan lähemmäksi nykypäivää.”

Nuorten vuoksi

Kulttuuri ei säily elävänä pelkillä juhlapuheilla tai vain vanhemman ikäluokan perinnekäyttäytymisenä. Nuoret on saatava taiteen ystäviksi, jotta museoilla on syytä olla olemassa vielä vuosikymmentenkin kuluttua.

”Siinä meillä on haastetta”, Laura Aalto myöntää. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat kaikkein vaikeimmin tavoitettava kohderyhmä perinteisille kulttuurilaitoksille. Siksi tarvitaan lisää kohderyhmäymmärrystä.

”Lapsista ja koululaisista pidetään kyllä jo hyvää huolta. Ilahdun aina nähdessäni, miten paljon koululaisryhmiä vierailee vaikkapa Ateneumissa. Taidekasvatus on oikeasti osa lasten arkea monin paikoin. Mutta kun lapset kasvavat, heidän pitäisi itse haluta avata museon ovi”, Laura Aalto sanoo.

Miten siis tehdä kulttuurin kuluttamisesta rutiinia meille kaikille, niin kuin viikoittaiset liikuntaharrastukset?  Siinä on vielä tekemistä.

”Vapaa-ajanviettotottumukset luodaan nuorena. On ratkaisevaa, millaisia asioita oppii liittämään arkeensa. Siksi nuorten mukaan saaminen on niin olennaista.”

Laura Aalto haluaisi ottaa nuoret mukaan tekemään, ei vain katsomaan.

”Tämän ajan nuorilla on ihailtavan matala kynnys tehdä itse sisältöä ja rohkeutta sanoa näkemyksiään ääneen”, Aalto sanoo.

Pari vuotta sitten Helsingin museot toteuttivat yhdessä #munmuseo –projektin. Siinä nuoret itse ideoivat toimintaa, joka lisäisi nuorten kiinnostusta museoihin. Laura Aalto kaipaisi lisää tämän kaltaista vuoropuhelua.

Palvelu on osa pakettia

Laura Aalto uskoo kohtaamisten voimaan. Jos museon kahvilaan tulee hyvän kahvin tai lounaan perässä, tai vain siksi että sen sijainti ja ilmapiiri ovat kiehtovia, tulee samalla altistuneeksi myös kulttuurille. Tai ainakin antaneeksi sille mahdollisuuden.

”Kulttuuri avaa näkökulmia sekä menneeseen että tulevaan. Kaikki lähtee kiinnostavasta sisällöstä, mutta kyllä sen ympärille tarvitaan myös toimivat palvelut. Museokäynti on palvelukokemus, ja tämä on onneksi alettu jo ymmärtää!”

Tapahtumien, kuten Ateneum-klubin elävän musiikin yhdistäminen näyttelytoimintaan, on jo vakiintunut osaksi museoiden tarjontaa. Mutta sekään ei yksin ratkaise museoiden tulevaisuutta.

”Seuraava ilmiö on yksityinen varainhankinta ja sen monipuolistuminen”, Laura Aalto uskoo.

Toki sitäkin tehdään jo paljon. Berliinissä parhaillaan esillä oleva Die Alte Nationalgalerien Wanderlust-näyttely näkyy kaupungilla yllättävissä paikoissa: niin tavaratalo KaDeWen kuin Volkswagenin lippulaivamyymälä ovat tapetoineet näyteikkunansa taidenäyttelyyn liittyvällä kuvastolla.

Miltä samanlainen kattaus näyttäisi Stockmannin näyteikkunoissa? Ovatko suomalaiset museot valmiita tällaiseen yhteistyöhön?

”Ihan varmasti olisivat, ja Stockmann on hienosti tätä jo toteuttanutkin muun muassa Helsinki Design Weekin aikaan. Museoissa on käynnissä murros ulkopuolisen varainhankinnan osalta. Nyt etsitään kumppanuuksien kautta vaikuttavuutta omalle tekemiselle. Yritysyhteistyön rinnalle nousee yksityishenkilöiden osallistuminen rahoitukseen. Joukkorahoituksen muodot ovat tästä hyvä esimerkki.”

Kuukauden vieras Laura Aalto. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

”Museoilla on tärkeä tehtävä nostaa esiin teemoja ja tekijöitä, joita itse ei tulisi löytäneeksi.”

Kulttuuri-Helsinki kukoistaa

Kuvataide voi näkyä kaupunkikuvassa monin eri tavoin. Laura Aalto on haltioissaan 2020 ensimmäistä kertaa järjestettävästä Helsinki Biennalesta. Tämä joka toinen vuosi järjestettävä nykytaidetapahtuma levittäytyy Helsingin Vallisaareen ja Kuninkaansaareen. Toukokuusta lokakuuhun kestävän tapahtuman teokset ovat ulkona, kaikkien katsottavissa. HAMin organisoimaan tapahtumaan odotetaan noin 300 000 kävijää.

”On upeaa, että saamme nykytaiteilijoiden teoksia sellaiseen ainutlaatuiseen ympäristöön!”

Kulttuurin kuluttajana Laura Aalto on kaikkiruokainen. Kuvataide, erityisesti arkkitehtuuri ja design ovat hänen omimpia alueitaan, ja museot puhuttelevat laidasta laitaan. Yöpöydällä on juuri nyt uusintaluvussa Margaret Atwoodin Orjattaresi, ja liuta elämäkerrallista mikrohistoriaa.

Uusille alueille hän sukeltaa helpoimmin festivaalien kautta. Sinfoniamusiikki, ooppera ja tanssi puhuttelevat yhtä hyvin kuin Flow-festivaalin ohjelmisto.

”Kun keikkuu keskikesän veneilemässä Suomenlahdella, on ihanaa elokuussa palata kaupunkimaisiin oloihin. Kulttuurisyksy alkaakin sitten rytinällä, kun Helsingin Juhlaviikot tärähtävät käyntiin.”

Teksti: Leeni Peltonen
Kuvat: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Kuukauden vieras / lokakuu 2018

Tarja Halonen ja ikuinen rakkaus

Kansakoulusta hän sai ensimmäiset värikynänsä, ja Kallion yhteiskoulussa syttyi elinikäinen rakkaus kuvataiteeseen. Ateneumin 130-vuotisjuhlan kunniaksi Kansallisgallerian hallituksen puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen pohtii, mihin ja miksi taidetta tarvitaan. Taiteen katsojana hän altistaa itsensä jatkuvasti uusille kokemuksille, mutta yksi taiteilija on silti hänelle aina ylitse muiden.

Kuukauden vieras / syyskuu 2018

Skissi tuli taloon

Ateneumin saleissa liikuskelee toisinaan myös oranssinpunainen Skissi-kissa. Se toivottaa tervetulleiksi erityisesti pienet museovieraat. Skissi opettaa katsomaan taidetta keskustellen ja kaikilla aisteilla nauttien.

Kuukauden vieras / elokuu 2018

Pekka Terävä loihtii suun ja silmän ruokaa

Museoiden ravintoloissa häärää yhä useammin huippukokki. Keittiömestari Pekka Terävään henkilöityy iso viipale suomalaista gourmet-osaamista, ja elokuussa hänen Food & Art -festivaalinsa houkuttelee Mänttään alan kansainvälistä eliittiä kokkaamaan yhdessä. Ateneumissa piipahtanut Terävä uskoo kokonaiselämykseen, joka voidaan saavuttaa vain pyrkimällä parhauteen.

Tarja Halonen ja ikuinen rakkaus

Kansakoulusta hän sai ensimmäiset värikynänsä, ja Kallion yhteiskoulussa syttyi elinikäinen rakkaus kuvataiteeseen. Ateneumin 130-vuotisjuhlan kunniaksi Kansallisgallerian hallituksen puheenjohtaja, presidentti Tarja Halonen pohtii, mihin ja miksi taidetta tarvitaan. Taiteen katsojana hän altistaa itsensä jatkuvasti uusille kokemuksille, mutta yksi taiteilija on silti hänelle aina ylitse muiden.