Gita Kadambi: Taiteen tehtävä on myös ravistella

Kansallisoopperan ja -baletin uusi pääjohtaja Gita Kadambi joutui tuoreeltaan varsinaiseen tulikasteeseen. Julkista keskustelua ovat herättäneet niin baletin johtamismetodit kuin oopperan väkivaltakohtaukset. Empaattinen ja rauhallinen Kadambi luotsaa työyhteisöä kohti uudenlaista avoimuutta. ”Elämme murrosten aikakautta”, hän sanoo.

Kuka?

Gita Kadambi, 46

Työ: Suomen Kansallisoopperan pääjohtaja
Perhe: aviomies Tuomas Auvinen ja kolme lasta
Koti: Espoossa
Harrastukset: lenkkeily, leipominen (silloin kun on aikaa), elokuvat

Kolme suosikkia

”Nostan esiin kolme suomalaista naistaiteilijaa, koska heidän taiteensa puhuttelee ja koskettaa.”

  • Helene Schjerfbeck
  • Ellen Thesleff
  • Venny Soldan-Brofeldt

 

Wäinö Aaltosen veistokset Tanssijatar (Tanssi) vuodelta 1928 ja Musica vuodelta 1926 kuvaavat esittävän taiteen maailmaa, jossa Gita Kadambi on kotonaan.

Esirippu. Kapellimestari. Tekniikka. Laulajat. Kaikki tämä ilmestyy yleisön eteen juuri oikealla sekunnilla, ja se tapahtuu musiikkijärjestäjän käskystä. Hänen työnsä on pitää tuhat lankaa käsissään ja ohjata kymmenien ihmisten työtä, jotta katsomossa istuva yleisö saisi sen elämyksen, jota oopperalta odotetaan.

Työ vaatii hermoja, organisaatiokykyä ja partituurin täydellistä sisäistämistä. Sellaiseen työhön Gita Kadambi päätyi 28-vuotiaana. Sekä Savonlinnan Oopperajuhlilla että Kansallisoopperassa musiikkijärjestäjänä työskennellessään Kadambi ei tietenkään tiennyt, että kaikkia näitä taitoja hän tulisi tarvitsemaan vielä paljon laajempien kokonaisuuksien johtamisessa.

Kadambin tie Oopperan ja baletin pääjohtajaksi näyttää nyt jälkikäteen kuin käsikirjoitetulta: oopperatuotantojen lisäksi kokemusta luovien ihmisten johtamisesta on kertynyt Radion Sinfoniaorkesterista, YLEltä ja Helsingin Kaupunginorkesterista. Silti hän ei olisi tullut hakeneeksi Oopperan pääjohtajan paikkaa, ellei head hunter olisi soittanut.

”Oli ihanaa palata tuttuun taloon. Ilmapiiri on hyvä ja minulla on loistava tiimi”, Gita Kadambi sanoo.

Silti alku oli kaikkea muuta kuin helppo.

Hyvä johtaja on aito ja avoin

Baletin johtaja Kenneth Greveä kohtaan esitetyt syytökset epäasiallisesta käytöksestä ovat saaneet paljon julkisuutta. Nyt eletään vaihetta, jossa asian käsittely talon sisällä etenee laajasti ja perinpohjaisesti.

”Tervehtyminen on meneillään, ja koen että organisaatiomme on kypsä käsittelemään asiaa. Sitoutunut ja lojaali porukkamme haluaa sitä. Tästä päästään eteenpäin”, Kadambi sanoo.

Hän näkee keskustelun osana isompaa murrosta, joka liittyy johtamisen ja tekemisen kulttuuriin.

”On paljon asioita, jotka eivät nykyään ole yksinkertaisesti hyväksyttäviä. Vääränlaista vallankäyttöä on ollut aina, mutta enää sitä ei voida katsoa läpi sormien. Olemme kaikki myös oman kasvatuksemme tulosta, ja tässä keskustelussa törmäävät myös sukupolvet, erilaiset taustat ja kokemukset”, Gita Kadambi sanoo.

Vaikka Greven johtamismetodeihin liittyvä keskustelu sai sytykettä erityisesti #metoo-ilmiöstä, Kadambi pitää tärkeänä puhua johtamisesta yleensä, ei vain mies–nais-akselilla.

”On sekä miehiä että naisia, joiden karismaattinen johtamistyyli voi olla vallan väärinkäyttöä.”

Hän listaa hyvän johtajan ominaisuuksiksi neljä asiaa: avoimuus, johdonmukaisuus, määrätietoisuus ja empaattisuus.

Avoimuutta hän aikoo lisätä määrätietoisesti.

”Alaisten tulee tietää asioista mahdollisimman laajasti. Heidän on tärkeää ymmärtää ratkaisujen taustat. Kaikkea ei voi joka käänteessä kertoa, mutta senkin ihmiset ymmärtävät, kun se sanotaan ääneen. Luotan ihmisten älykkyyteen”, Gita Kadambi sanoo.

Hänen mielestään myös aitous, uskallus olla oma itsensä, on johtajan tärkeä ominaisuus.

”Johtamisessa pätevät samat lait kuin muussakin vuorovaikutuksessa. Empatia on tärkeä ominaisuus: on ymmärrettävä päätösten seuraukset ja niiden herättämät reaktiot.”

Luovissa organisaatioissa on hänen mielestään erityisen tärkeää se liike, joka nousee työntekijöiltä johtajille. Siksi hän kuuntelee herkällä korvalla, millaisia ideoita talon sisältä nousee.

”Taidelaitoksen johtaminen vaatii sekä empatiaa että määrätietoisuutta”, Gita Kadambi sanoo.

Kaikki taide ei ole kaunista

Pienempimuotoinen kohu nousi hiljattain myös oopperan sisällöstä, kun Helsingin Sanomien toimittaja arvosteli Verdin Trubaduuri-oopperassa esitettyä raiskauskohtausta. Sekin asettui #metoo-aikana uuteen valoon.

”Ymmärrän näkökulman juuri tässä #metoo-kontekstissa. Silti taiteen tehtävä on näyttää myös todellisuuden epämiellyttävät puolet. Se että näyttömällä esitetään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, ei tarkoita, että tekijät hyväksyisivät sen”, Gita Kadambi muistuttaa.

Samanhenkistä keskustelua käytiin vähän aikaisemmin Akseli Gallen-Kallelan Aino-taru -triptyykistä (1891), jossa vanha Väinämöinen tavoittelee nuorta, alastonta Ainoa. Jyrkimmät äänenpainot vaativat jopa teoksen poistamista Suomen taiteen tarina -näyttelystä.

Myös taiteella on kuitenkin historiansa, kontekstinsa ja moniääniset tulkintansa.

”Taiteen tehtävä on myös ravistella. Siksi emme voi näyttää vain kaunista, pumpuliin verhottua maailmaa.”

Ja silti sitäkin tarvitaan, Kadambi myöntää. Yleisöä kuunteleva ja kunnioittava strategia merkitsee ohjelmiston monipuolisuutta: tarjolla on oltava sekä Pähkinänsärkijää kerran vuodessa oopperassa käyville perheille että tiukan taiteellista oopperaa lajin syvällisimmille harrastajille.

”Sillä yleisö on kuitenkin se perimmäinen syy, jonka vuoksi me tätä kaikkea teemme. Työssäni rakastan eniten sitä hetkeä, kun pimeys laskeutuu katsomoon ja esitys on alkamassa. Silloin kaikki muu unohtuu.”

Venny Soldan-Brofeldt on yksi Kadambin suosikkitaiteilijoista. Heränneitä (1898) on esillä Suomen taiteen tarina -näyttelyssä.

Puoliso tietää, mistä kenkä puristaa

Intensiivisen työelämän vastapainona on tärkeä tukipilari: perhe. Sieltä kumpuaa tukea ja lämpöä, joka on kantanut pitkien työpäivien ja vaativien tilanteiden yli.

Kolmesta lapsesta kaksi on jo aikuisia, mutta 9-vuotias kuopuspoika on vielä siinä iässä, että häntä kuljetetaan jääkiekkotreeneihin.

”Onneksi miehelläni on joustavammat työaikataulut. Ja onneksi isä ja äiti asuvat Järvenpäässä”, Gita Kadambi sanoo.

Hänen miehensä Tuomas Auvinen on entinen Sibelius-Akatemian dekaani, joka toimii nyt luovan johtamisen konsulttina. He tapasivat nuorina musiikinopiskelijoina Helsingissä.

Pariskunnan työurat ovat kulkeneet rinnakkain ja limittäin: kun Tuomas Auvinen sai apurahan tehdäkseen väitöskirjaa Lontoossa, Gita Kadambi seurasi mukana ja opiskeli Master of Music Performance -pianotutkinnon.

Alun perin Lontoossa piti viettää vain tovi, mutta yksi vuosi venähti neljäksi. Perheen kaksi vanhinta lasta syntyivät siellä. ”Minun väitöskirjani”, Gita Kadambi sanoo.

Lontoon-aikana Kadambi oivalsi myös, ettei hänestä sittenkään tule ammattimuusikkoa.

”Minulla ei ollut riittävän suurta intohimoa harjoitteluun, sellaiseen totaaliseen uppoutumiseen, jota soittimen hallinta vaatii. Olen kai siihen liian sosiaalinen: minusta on ihanaa tehdä töitä ihmisten kanssa!”

Vaikka pariskunnan työtehtävät ovat ajoittain muistuttaneet toisiaan hyvinkin paljon – tai ehkä juuri siksi – kotona ei puida jatkuvasti musiikkielämän kiemuroita.

”Kun tekee 14 tunnin työpäiviä, ei sen jälkeen halua puhua yötä myöten työasioista. Kotona eletään yksityiselämää. Mutta totta kai toinen ymmärtää puolesta sanasta, kun toisella on rankkaa. Se tuki on välttämätöntä.”

Helene Schjerfbeckin Omakuva (1912) hankittiin Ateneumin kokoelmiin vuonna 2016.

Kahden kulttuurin kasvatti

Gita Kadambi kasvoi Järvenpäässä, suomalaisen äidin, intialaisen isän ja isoveljen kanssa. Gita soitti pianoa ja huilua sekä tanssi balettia.

Kesäisin matkustettiin isän kotimaahan, Intian Bangaloreen, jossa odotti toinen mummola. Näin Gitasta kasvoi aidosti kahden kulttuurin lapsi.

”Intiassa suku on laaja käsite, joten taloon kokoontuivat isäni sisarukset, serkut, tädit, sedät ja ystävät. Siellä eletään tietenkin täysin paikallisten tapojen mukaan. Intialainen elämä ja kulttuuri ovat vaikuttaneet minuun valtavasti. En osaa edes kuvitella, millainen olisin ilman Intian valoa, värejä ja makuja.”

Intialaisten sukulaistensa kautta Gita Kadambi on saanut kosketuksen muun muassa intialaiseen nykytaiteeseen, tanssiin ja musiikkiin.

”Olen tietenkin sydänjuuriani myöten musiikki-ihminen, mutta visuaalisuudella on minuun myös vahva vaikutus. Se on olennainen osa myös oopperan kokonaisvaltaista taide-elämystä.”

Ellen Thesleffin Omakuva (1894–1895) on taiteilijan rakastetuimpia teoksia. Ateneumin lyhytelokuva kertoo lisää salaperäisestä piirustuksesta.

Aino Acktén silmien alla

Gita Kadambin työhuoneessa on Albert Edelfeltin maalaus (1901) Aino Acktésta, legendaarisesta oopperatähdestä, jolla oli sormensa pelissä niin Kansallisoopperan kuin Savonlinnan Oopperajuhlien perustamisvaiheissa.

”Siinä hän katselee minua, kun olen tietokoneeni ääressä. Vaikuttava maalaus vaikuttavasta hahmosta!”

Muutkin kultakauden taiteilijat tulivat Gita Kadambille tutuiksi jo lapsuudessa. Tuusulanjärven ympäri pyöräiltiin ja poikettiin usein Rantatien tuntumassa asuvan tädin luo – ja Halosenniemeen. Se jäi lapsen mieleen erityisesti, koska siellä oli aivan erityinen tunnelma.

Tärkeä omakohtainen taidemuisto liittyy Hugo Simbergiin, jonka näyttelyyn Gita Kadambi teki musiikkikasvatusprojektin vuonna 2000.

”Toimme nuoria opiskelijoita Simbergin teosten äärelle, ja he saivat luoda musiikkia teosten innoittamina. Se oli paikoitellen aika villiä menoa. Vieläkin tietyn teoksen nähdessäni minulla alkaa soida se musiikki päässä – siinä oli muun muassa karhun murinaa erilaisilla taajuuksilla.”

Teksti: Leeni Peltonen
Kuvat: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Kuukauden vieras / heinäkuu 2018

Matti Rönkä on kirjallisuuden kirvesmies

Yleisradion uutisankkuri Matti Rönkä on kaikille tuttu kasvo, joka on toimittajan työnsä rinnalle rakentanut toisen ammatin kirjailijana. ”Jos suuret romaanikirjailijat ovat arkkitehtejä, minä olen heidän rinnallaan käsityötaitoinen kirvesmies”, Rönkä sanoo. Hän tunnistaa itsessään taatamaisia mielipiteitä: ”Hiihdän aina perinteisellä tyylillä, enkä käy rock-festivaaleilla.”

Kuukauden vieras Laura Aalto. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Kuukauden vieras / kesäkuu 2018

Laura Aalto: Kulttuuri on arjen luksusta

”Kulttuurista voisi tulla samanlainen osa arkea kuin säännölliset liikuntaharrastukset”, sanoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto. Siihen on vielä matkaa, mutta hänen mielestään ollaan jo oikealla tiellä.

Kuukauden vieras / toukokuu 2018

Ella Kanninen ja Italian ihana valo

Meille hän on Italian Ella, mutta Firenzen lähellä sijaitsevassa kotikylässään Fianossa ikuisesti ”la finlandese” tai ”la bionda” – se vaalea suomalainen. ”Ei haittaa, että olen vieläkin vähän ulkopuolinen. Toscanalainen maisema onnistuu edelleen saamaan minulle palan kurkkuun. Siinä valossa kaikki näyttää kauniimmalta”, Ella Kanninen sanoo.

Matti Rönkä on kirjallisuuden kirvesmies

Yleisradion uutisankkuri Matti Rönkä on kaikille tuttu kasvo, joka on toimittajan työnsä rinnalle rakentanut toisen ammatin kirjailijana. ”Jos suuret romaanikirjailijat ovat arkkitehtejä, minä olen heidän rinnallaan käsityötaitoinen kirvesmies”, Rönkä sanoo. Hän tunnistaa itsessään taatamaisia mielipiteitä: ”Hiihdän aina perinteisellä tyylillä, enkä käy rock-festivaaleilla.”

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €
Yhteislippu Ateneumiin ja Kiasmaan 24/20 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki ainfo@ateneum.fi 0294 500 401

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta